United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !


Elonkoite nousee Jo hautas vierehen, Yks enkel' äkist' astuu: »Nyt nouse ilmoilleni» Ja hautakivi vierii, Koi hymyy, välkähtää Nuor' vapaus helohelma Maailmaa tervehtää. Ja kanteleet ja torvet Hänelle riemuvat, Ja silmist' ilohelmet Valuvat kirkkahat, Jo »Hosianna» kaikuu Sun kauttas, synnyinmaa. Sua, Jumal', ylistämme, Meit' tahdoit armahtaa. Hälläpyörä kevätluk. 1871. Aleksanteri Petöfi.

Maineen tähden, laakerin vuoksi kuumana veremme hiekkahan juoksi. Eespäin miehet kuoleman teitä: kateiset vuossadat katsovat meitä! Sun pettää pilven punerrus ja kevään kukkatarhat ja aallon kuulto, kimallus ja haavehet ja harhat. On pinnan kiilto hetken vaan, mut totuus iäst' ikään. Luo katsees kiveen harmajaan, ei siinä muutu mikään! Pois ota silmäs verkalleen, pois käännä maailmasta!

BASTARDI. Tuohon hirmutekoon Jos myönnyit vain, niin epätoivoon riudu! Jos sulla nuoraa ei, niin hienoin siima, Min hämähäkki kehrää ruumiistaan, Kuristaa voi sun; korsi sulle tulla Voi hirsipuuksi; hukkua jos mielit, Niin kaada hiukan vettä lusikkaan, Niin siitä tulee koko valtameri, Mi moisen konnan tukeuttaa voisi. Sinua suuresti ma epäilen.

Omatunto sun palkitseisi, jos heille summan suot. Oli raskasta huoneen ilma, oli hilpeys häipynyt pois, Kuka tiesi jo kuin olis käynyt, jos muudan ei huutanut ois: »Mitä hittoja istutte siinä kuin kirkossa istuttais, Hei, maisteri! Maljasi pohjaan! Ja sitte jos laulettais

Tätä kuullessaan Arakne punastui ei hävystä, vaan vihasta. Silmänsä kiiltivät tulisina, tuskin voi hän kättänsä hillitä: "Köyhänä tulet sinä tänne" huusi hän vanhukselle "köyhänä terveestä järjestä ja vanhuuden heikontamana; paha on elää liiaksi kauan. Saarnaa oppisi tytöillesi ja pojillesi, jos niitä semmoisia sulla on. Minä sun oppiasi en tarvitse, voin itse antaa oppia itselleni.

Olli vakuuttikin kaiken aikaa tiellä tullessamme: muista nyt, että kerrot kaikki tyyni, ettet unohda etkä jätä mitään pois. Niin, eikö ole totta? Elä yhtään irvistele, sen sinä sanoit, ja lupasit vielä OLLI. Perhana olkoon, ellet tuki suutasi nyt, tai puhu mitä tiedät sunnuntai-illan tapauksista, niin minä sun SANNA. Sunnuntai-illan?

"Mikäs sun on, mies?" huusi päällikkö. "Voiko näin väkevässä ruumiissa asua heikko, pelkurimainen henki? Tule ja yhdy taisteluun". "Te juuri ikään sanoitte minut pestatuksi palkkalaiseksi", vastasi Heikki. "Jos olen semmoinen, niin", hän viittasi tuohon päättömään ruumiisen, "olen jo tehnyt kyllin päiväpalkastani".

Lotan silmästä leimaus sinkoaa: »Sinut, sankari, tunnen nyt. Tuli äitiä köyhää sun puolustaa, miten työs olet täyttänyt? Kojun nurkassa vain pidit vinguntaas, muka haavojas vaikeroit; oli valju naamas, nyt puuntaa taas, ja ne haavas näytä, jos voit! Emos ettäkö tuonen jo turviss' on, ei puoltoas pyydäkään! Tämä maa, se on äitisi turvaton, petit, pelkuri, äidin tään.

Yöll' istui vangittuna linnassa Murheinen äiti, lapsi rinnoilla, Sodassa, verta niellehessä, jo Kuol' isä lapsen, äidin puoliso, Suomelleen sortuen, Sen onnellen. Hirmuisna karjui vihollinen, kuin Hirmuinen tiiker', etsein sakkasuin Uutt' ydintä ja verenvaahtoa. Niin äidin luo ja lapsen julmana Vihollissoturi Käy, lausuvi: "Sun pääsinpäiväs, vaimo, lähestyy! Iloitse! Kas kuin poikas ällistyy!

Mun muistojeni satama Ja toivojeni unelma, Sun eestä rukoilen: Sun voimat nuoret varttukoot Ja lastes' kautta karttukoot, He kilvaten sua suojelkoot Sa Suomi suloinen!" KEV