United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !
VOLUMNIA. Liiaks olet ylväs; Siin' et voi koskaan liian jalo olla. Mut täytymys kun käskee . Sanoit kerran Ett' ovat helma-ystäviä sodass'
"Ja sinä olet viisas, Ilderim", sanoi skotlantilainen, "viisas, vaikka saraceni, ja jalomielinen, vaikka pakana. Minä olen kokenut sinua kumpaisenakin. Ole sentähden oppaani tässä asiassa; ja kun et vaadi minulta mitään, joka sotii kunniaani ja kristinuskoani vastaan, olen sinua tarkkaan totteleva. Tee mitä sanoit, ja ota sitte henkeni". "Kuule siis", sanoi saraceni.
»Oi, sielu, joka kohotakses kärsit», ma lausuin, »jos sa äsken sanoit jotain, ilmoita nimes taikka maasi mulle!» »Ma Sienast' olin», vastas hän, »ja näiden kerällä pesen elonsyytä synkkää, Hänt' itkein, joka itsens' suo, kun saapuu. En viisas ollut, vaikka tais Sapia nimeni olla; vahingosta muiden enemmän iloitsin kuin onnestani.
Niin, ethän sinä vaan tahdo väittää, että pojan tulisi elää tytön lailla? Mitä saakelia, en voi paremmin tulla ja sanoa, pitäisikö hänestä sitte tulla maitoporsas, nunna, joku kuunpaisteinen kuva! Mutta jos tyttö eläisi nuorukaisen tavalla, niin se ei kävisi laatuun, langennut hän olisi, kuten sanoit. Etkö käsitä sitä? En. Vai niin! se kunnostaa järkeäsi.
"Sen sinä oikein sanoit, sillä ei ole mitään raakuutta werrattawana talonpojan raakuuteen; katsokaas tuota nyt tuossa", sanoi eräs möhömahainen mies huonolla ruotsinwoittoisella murteella; hän näytti joltakin käsityöläiseltä. "Oikein, weli Rommander, oikein" sanoi Lewenius ja kaikki rähähtiwät sillä sukkeluudella nauramaan.
"Sinun sijassa olisin minä työläästi taitanut olla puhkeamatta pahoihin sanoihin ja toivotuksiin. Häijy elävä! tempaa sinun kotoa keskellä kylmää talvi-yötä senkaltaisten syiden tähden! Sinä sanoit kai hänelle, toivon minä, mitäs melkein ajattelit asiasta?" "Totta kai. Kuitenki tahdon tunnustaa sinulle, taitaneeni olla ikään kuin hiukan kopean malttavaisuudestani tilaisuudessa.
Piippu on tukkeessa... Matti oli puhuessaan vetänyt piippunsa tukkeeseen, ja oli häneltä kesken puheensa tullut sopelle lähtö varpua hakemaan. No, eikö siihen tarpeeseen vältä vanhan luudan varpu? Niin, että mitä sinä sanoit niiden lapinlahtelaisten tehneen? Eivät ne ole mitään tehneet, mutta ruunu on tehnyt niille rautatien, jota myöten saavat mennä vaikka Helsinkiin taikka Amerikkaan. Minnekkä?
Vanhan ystävyyden nojalla, lapsuuden ajoilta. SYLVI. Arkkitehti Hoving ei näy niitä enää muistavan. ALMA. »Arkkitehti Hoving»? Minusta sinä äsken sanoit häntä Viktoriksi. Sanoinko? Siinä oli! Niin minulle aina käy, kun koetan teeskennellä. ALMA. Minkätähden sinä teeskentelisit, Sylvi? SYLVI. Niin, sanopa muuta! Minkätähden sitä tekisin!
Se olisi ollut mainio mies, jota minä silloin kerran käytin täällä. Hukkaan se reissu meni. Malinen ei vastannut mitään, ajatteli vain, että tuon se nyt s a muisti. Sinä sanoit silloin tyttösi olevan aivan tietämättömän miesväestä, vaan eipä se ollutkaan. Turunen nauraa kähäytti puheensa lopuksi.
Onko Asta sanonut jotakin? Ei. Vaan sinä itse sanoit, että Astan tähden me me yhdyimme. Niin, vaan sinä, sinä itse sidoit minut. Yhdyselämään. Vaan, mielestäsi en minä ole en ole niin hurmaavan kaunis enään. Muuttuvaisuuden laki voisi ehkä kuitenkin pitää meitä yhdessä. Minussa on nyt muutos tapahtumassa. Tunnen sen tuskaa. Tuskaa? Niin, sillä siinäkin on jonkulainen synnytys. Niin on.