Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Ja nyt seisoi Asra hänen edessänsä, pidätti häntä ja puhui hänelle uhaten ja suuttuneena hän tuo kurja palvelus-piika! Ylimystalon emäntä, sanoi Asra hengästyneenä, sinä sanoit jotakin, mitä en ai'o pitää hyvänäni, sillä se koskee kunniaani mitä sinä tarkoitit tuolla "hyvällä sydämellä miehiä kohtaan?" Minä tahdon tietää mitä sillä tarkoitat!
Semmoisessa pyryilmassa olisi kaikki sujunut kuin rasvattuna. Segebaden. Ainakaan ei mikään estä teitä nyt kerskaamasta. Löfving kohotti ylpeästi päätänsä. En ole koskaan kantanut kunniaani suussani, mutta sitä uskallan väittää, että epäilkööt mieheni ketä tahansa, minua ne eivät epäile, enkä olisikaan jättänyt heitä pulaan. Sentähden olimme voitosta varmat.
Mun nimeäni silloin temppeleissä huusi lain etsivä sana ja kunniaani vainosi ruunun käsi. Virsiä silloin hyräilin metsässä, koska Kirju heinätukkua pureskeli tahi metsätietä edelleen kulki. Niin salon mökkien seuduissa elimme, kunnes loppui heinät ja viljojen tuottamat varat. Siitä aikain en kovin virsiä veisata jaksanut, myös lamakorvin verkkaan asteli Kirju.
Tämän kylän pojat onpi pahoja tervaspäitä, Yhä käyvät kihloilla ja ei piä konsa häitä. Minä olen ryytimaassa keskimäinen kukka, Empä minä tähän kylään kunniaani hukkaa. Kumpa tarkoin tietäisin, että kultani pitää vihaa, Kärryt tielle laittaisin ja lautamiehen pihaan. Enkä sure enkä huoli, jos yksi poika jätti, Vielä minä toisen saan kun olen nuori ja nätti.
Rovasti kumarsi niin syvään, että pitkän viitan helmat huiskahtivat ylemmäksi vyötäisiä ja sanomalehteä tavattoman pitkällä kädellään ojentaen tuomarille rykästellen sanoi: Ehkä minulla on kunnia korkealle oikeudelle esittää tämä sanomalehti, jossa on tämän vastaajan kirjoitus, joka äärimäisen hävyttömästi loukkaa minun kunniaani.
Kun te hurmasitte Mun tässä taannoin, laitoin jäljestänne Ma sormuksen, näin pettäin itseäni Ja käskyläistäni ja, ehkä, teitä. Nuhteisiin ankariin nyt olen syypää, Kun kehnoin juonin teille tyrkytin, Mik' omaanne ei tietääksenne ollut. Mit' aattelitte? Ettekö vain paaluun Lie pannut kunniaani, usutellen Sen päälle kaikki kahleettomat luulot, Mit' ilkein sydän ajatella saattaa?
Jalo henki taatussa on povessa Kuin helmi kuuden lukon takana. On kunnia mun elämäni tyyty; Vie kunnia, niin elämä on myyty. Siis, enkö syystä kunniaani puolla? Ma siinä elin, sille tahdon kuolla. KUNINGAS RICHARD. Pois ensin lanko pantin heittäköön. BOLINGBROKE. Oi, moisen synnin Herra häätäköön! Isäni nähden seistä miehuutonna Ja loisen arkuudella moista konnaa Mun-laisen kumartaako?
Lapsen kuoleman jälkeen paheni waan tuo kamala asia. Minä rukoilin, pyysin ja waroitin häntä, ettei hän, Jumalan tähden, panisi alttiiksi omaansa ja siinä samassa minun kunniaani, mutta hän waan sanoi, ettei hänellä ole enään mitään kunniaa ja ettei hänellä niinmuodoin ole mitään säilytettäwää. Pian tulikin asia julkiseksi; pitäjällä ruwettiin puhumaan, että papin rouwa juopi.
Hän punastui ja vaaleni vuorottain; ja kardinaali näki heti, että hän yhdellä iskulla oli valloittanut takaisin sen alan, jonka hän äsken oli menettänyt. Buckingham Pariisissa! kiljahti hän, ja millä asioilla? Epäilemättä vehkeilemässä vihollistemme hugenottein ja espanjalaisten kanssa. Ei, jumal'auta, ei! Vaan vehkeilemässä minun kunniaani vastaan rouva Longueville'n ja Condélaisten kanssa!
REGAN. Sairas olen, sairas! Jos et, niin koskaan rohtoihin en luottais. EDMUND. Mun tuoss' on panttini. Hoi, soikoon torvi! Ken nyt tulla tohtii, Niin häntä, teitä, vaikka ketä vastaan Lujasti minä kunniaani puollan. ALBANIAN HERTTUA. Hoi, airut! EDMUND. Airut tänne! Airut, hoi! ALBANIAN HERTTUA. Nyt omaan tarmoos turvaa; soturis, Nimeeni pestatut, mun nimessäni Myös eron saivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät