United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä seuraan sivulleni katsomatta. Olen ryhtynyt lukemaan raamattua. Mikä ihana, suurenmoinen kirja! Tähän saakka ei se ole ollut minulle muuta kuin pinkka paperia paksujen, ikäväin kansien sisässä. Nyt se on minullekin elämän kirja. Olen lukenut nuo Johanneksen 16-17 luvut? »Mitä te anotte minun nimeeni, sen minä teen. Jos te rakastatte minua, niin pitäkää minun käskyni.
»Miksi siinä sanotaan: joka holhoo, miten holhoo? ja mitä merkitsee: minun nimeeni?» kysyi hän itseltään tuntien että nämät sanat eivät merkitse hänelle mitään. »Ja miksi myllyn kivi kaulaan ja meren syvyyteen?
PASTORI. »Mitä ikänä te anotte isältä minun nimeeni, sen hän antaa teille», seisoo raamatussa. SYLVI. Se se juuri on herättänyt minussa niin hyvää toivoa. Kertoisinkohan teille jotain, pastori Sohlman? PASTORI. Kertokaa vaan, jos haluatte. SYLVI. Tiedätte kai, että minä koko ajan täällä vankeudessa olen niin sanomattomasti kaivannut Viktor Hovingia? PASTORI. Niin, olettehan usein puhunut siitä.
Sitä en ollenkaan epäile, etteivät jotkut konnat ole vedonneet minun nimeeni siinä joukossa, joka suoritti tuon hirmuisen ilkityön Schönwald'issa mutta pitääkö minun olla siitä edesvastuussa, joka en ole kellekään antanut lupaa sitä käyttää?
Ensi tammikuussa toivon tämän kuvan tähden saavani nimeeni liittää 'kuninkaallisen akademiian jäsen. Yleisö ei salli niiden estää minua siihen arvoon pääsemästä, 'The Londoner' sanokoon mitä tahansa. Te olette luultavasti odotettu vieraaksi johonkin suureen huvilaan, joiden ikkunoista tuli näkyy tuolla etäällä.
Eräässä kaupungissa istui muutamana sunnuntaina jälkeen puolenpäivän perheen isä ja luki perheellensä Uutta Testamenttia. Hän oli juuri tullut näihin Jesuksen sanoihin: "Joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun" (Matth. 18, 5). Katso, silloin seisoi eräs 8-vuotias poika hänen ovensa edessä ja pyysi almua. Mies keskeytti lukunsa ja heitti vaimoonsa silmäyksen, ikäänkuin olisi tahtonut sanoa: "
»Niin, niin se on», ajatteli hän muistellen, kuinka hän oli kokenut rauhaa ja elämän iloa ainoastaan mikäli hän oli alentanut itseään. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olisi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.
Hän julisti miehelle: »Sillä kun minä kolistan, niin luidenkin pitää elävöitymän. Ja niin on suomenkansa nyt uskon ja sanan avulla minun nimeeni ja mukaani alati kukistava lihaansa, niinkuin syömäri, ruoka- ja mässäri juomahaluaan.
Silloin Elisa hymyilisi enkelin tavalla ja sanoisi: Etkö tiedä, että Herramme ja vapahtajamme sanoi: "missä kaksi tai kolme teistä kokoutuu minun nimeeni, siellä olen minä teidän keskellänne!" Niin hän vielä tänäkin päivänä näkymättömänä liikkuu ihmisten keskellä ja puhuu heille pyhää sanaansa ja tarjoaa heille avointa syliänsä. Ja pikku lapsille sanoo hän vielä joka päivä: Tulkaa minun tyköni!
Minä katselin uudestaan tohtori Mell'm nimeä, iloisena, että näissä onnellisemmissa oloissa olin tuntenut Mr. Mell'in, tuon ennen niin sorretun apu-opettajan Middlesex'in esivaltalaiseni luona, kun Mr. Peggotty, osoittaen toista paikkaa sanomalehdessä, johdatti silmäni omaan nimeeni, ja minä luin näin: "DAVID COPPERFIELD'ILLE, ESQUIRE'LLE", "Etevälle Kirjailialle". "Rakas Sir!"