Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. toukokuuta 2025


SYLVI. Ja sentähden minun täytyisi luopua Viktorista? Ei pastori Sohlman sitä en ikinä tee. Ennemmin luovun armosta PASTORI. Herra varjelkoon, teidän syntistä puhettanne! Nyt näen yhä selvemmin, että teidän mielenne vielä kokonaan riippuu kiinni maallisissa asioissa. Te polvistutte Kaikkivaltiaan eteen ainoastaan senvuoksi, että toivotte hänen kauttaan saavanne maalliset halunne tyydytetyiksi.

En tahdo enää kuunnella teidän herjaavia sanojanne. SYLVI. Pastori Sohlman oletteko minulle vihainen? PASTORI. En vihainen, syvästi vaan surettaa ja huolettaa minua teidän paatunut tilanne. Viktor! VIKTOR. Ei niin, Sylvi ei niin. SYLVI. Tulitpa sentään vihdoin ja viimein! Et voi uskoa, kuinka kipeästi olen sinua kaivannut.

PASTORI. »Mitä ikänä te anotte isältä minun nimeeni, sen hän antaa teille», seisoo raamatussa. SYLVI. Se se juuri on herättänyt minussa niin hyvää toivoa. Kertoisinkohan teille jotain, pastori Sohlman? PASTORI. Kertokaa vaan, jos haluatte. SYLVI. Tiedätte kai, että minä koko ajan täällä vankeudessa olen niin sanomattomasti kaivannut Viktor Hovingia? PASTORI. Niin, olettehan usein puhunut siitä.

Pastori Sohlman, sanokaa. Mitä tulee minun tehdä, että mieleni valmistuisi parannukselle? Neuvokaa minua. PASTORI. Teidän tulee ensiksikin tukahduttaa syntiset tunteenne arkkitehti Hovingiin. SYLVI. Minä en voi. Se on vallan mahdotonta. PASTORI. Sanokaa ennemmin: te ette tahdo. SYLVI. Ei, en minä tahdokaan. Sillä silloin ei minulle jäisi mitään. Ei niin mitään koko avarassa maailmassa!

Monta monituista kertaa olen langennut polvilleni tuolla kopissa ja kerjännyt häneltä armoa. PASTORI. Vahvasti uskoen, että hän sekä voi että tahtoo auttaa teitä? SYLVI. Pastori Sohlman olettehan sanonut, että Jumala kuulee rukouksemme ja antaa kaikkea, mitä häneltä pyydämme, kun vaan uskomme ja luotamme häneen?

SYLVI. Elkää olko ankara, pastori Sohlman, te saatte minut taaskin pelkäämään ja vapisemaan. PASTORI. Minun täytyy ilmoittaa teille totuus. Ei Jumala anna itseään pilkata. Hän on järkähtämätön vanhurskaudessaan ja yhä edelleen hän on tyhjentävä vihansa maljat ylitsenne, sillä ei teidän mielenne ole vielä läheskään parannukseen valmistunut. SYLVI. Millä tavalla voisin sen sitten valmistaa?

SYLVI. En voi mitenkään ymmärtää, että Jumala semmoisilla hirmuisuuksilla tarkoittaisi minun todellista hyvääni, niinkuin te sanotte, pastori Sohlman. PASTORI. Ja sen hän kumminkin tekee, ystäväni, olkaa varma siitä. Hän näyttää teille niiden kautta, kuinka kauhistava teidän rikoksenne oli SYLVI. Mutta senhän jo käsitin itsekin, heti kohta kun olin sen tehnyt.

SYLVI. Voi, pastori Sohlman, ette voi aavistaa, kuinka kauheita öitä minulla taas on ollut. Joudun vielä päivilläkin aivan suunniltani pois, kun niitä ajattelen. PASTORI. Ei puhuta niistä sitten ollenkaan. SYLVI. Minne vaan silmäni käänsin, oli hän tiedätte kai ketä tarkoitan? niin, hän oli aina edessäni semmoisena, kuin hän silloin makasi sohvalla kasvot kamalasti vääntyneinä.

SYLVI. Mitä tarkoitatte, pastori Sohlman? Te säikytätte minua. PASTORI. Ei, minä vaan varoitan. Sillä se on juuri tuo onneton mieltymyksenne Hovingiin, joka sulkee sydämmenne Herralta ja pitää teidät kaukana hänestä. Teidän täytyy päästä siitä, temmata se pois juurineen. SYLVI. Rakkauteni Viktoriin? Mahdotonta! PASTORI. Se pois jos tahdotte saada armoa Herran edessä.

Päivän Sana

rautatielainan

Muut Etsivät