United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta jos niin, jos rynkäisi mun päälleni tämä kauhistava sisärkunta myrskyllä ja kiljunalla, niin onhan omassa kädessäni päästin tästä kurjuudesta, ja kaikki on sitten äänettömyys, tietämättömyys ja tyhjyys, rauha ijankaikkisesti. Mutta mitä haasteli Claudio?
Näyttipä useissa paikoin kuin ei mitään yhteyttä tulen ja näiden polttoainekokojen välillä olisi ollutkaan, sillä liekki heittihe toisesta toiseen niin keveästi ja pikaa että se tuskin näytti niihin koskevankaan. Tämä oli yhtä kaunis kuin kauhistava näkö, ja sekä Elisabeth että Edwards seisoi ja katseli hävityksen etenemistä oudoilla kauhun ja uteliaisuuden sekaisilla tunteilla.
Jos semmoinen taistelu jo on niin kauhistava mielikuvituksessa, miltä se, luulette te, on tuntuva todellisuudessa?" Hanskuri oli ääneti. "Minä kysyn toistamiseen: mitä te arvelette?" "En voi muuta kuin surkutella teitä, Conachar", sanoi Simo.
Oi kuinka kauhistava on muistaa sitä eilistä päivää. Mutta miten opettavaista sentään onkaan olla senlaisenkin tapauksen keskellä. Ilman senlaista tapausta ei tulisi koskaan tietämään miten lapsi on likellä äidin sydäntä. Tavallinen taudin tuoma kuolema ei sitä opetusta anna." Rovasti ei tähän puheeseen jatkanut mitään.
En sinä ilmoisna ikänä minä ole sitä toivonut! Vaan sitä minä toivoin, että Eyolf ei olisi meidän kahden välissä. No niin, ei hän enää olekaan. Oo, tuo kauhistava näky! Niin, nuo pahat lapsensilmät! Elä, elä, Alfred! Minä pelkään sinua! Tuollaisena en ole koskaan ennen sinua nähnyt. Suru tekee kiusalliseksi ja häijyksi. Siltä minustakin tuntuu. Rita istuu pöydän ääreen.
Hän nousi katsomaan lasta. Se nukkui rauhallisesti, mikä rauhoitti häntäkin, niin että pääsi jonkun hetken perästä taas uneen. Elsa ei ollut vielä silmän täyttä unta saanut. Kauhistava kuva väikkyi mielessä. Hän näki Marin seisovan sillalla kaidepuuta vasten, siirtyvän penkin kohdalle, nousevan penkille ja siitä kaidepuulle ja hyppäävän alas, uppoavan kuohuihin ja painuvan jään alle...
Dorothean lempeät silmät tulivat kyyneleitä täyteen Signen surkeasta kohtalosta, ja kuningas kertoi nyt hänelle kaikki ne hirveät tapaukset, jotka muutamaan tuntiin olivat tapahtuneet luostarissa, eikä salannut mikä myös ei ollut prinsessalle tietämätöintä heikkouttansa Cecilian suhteen, jonka neuvosta tämä kauhistava inkvisitioni oli maahan tuotu.
"Minä haastan miehen oikeuteen, uhraan mitä tahansa saadakseni hänet masennetuksi..." Mutta sitten seurasi kauhistava vastakohta: hän vaipui velttoon, toivottomaan epätoivoon. "Mistä hänet haastaisin oikeuteen, mistä häntä syyttäisin? Siitäkö, että hän sanoi totuuden, jonka minä salasin?" Mutta kuinka oli tuo huhu päässyt liikkeelle?
Kauhistava harhaluulo, joka kuoletti kaiken inhimillisen sääliväisyyden, oli levinnyt kansaan. Ruttoon kuollutta luultiin nimittäin Jumalan käden kautta rangaistuksi syylliseksi, poloiseksi syntiseksi, jonka ylitse Herra oli miekkansa langettanut, ja semmoiselle tuskin kunniallista hautaustakaan suotiin.
Tosin oli poliisipalvelija, jonka kauhistava olento oli kauan viipynyt kauniissa eteisessä, vihdoinkin poistunut; mutta hän ei ollut kuitenkaan lähtenyt tyhjin, käsin: hänen mennessään oli hänen toisessa kädessään kuva töyhdöillä varustetusta maaherranhatusta ja toisessa kuva viraltapannun kamariherran kultaisesta avaimesta.