United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei hän niistä huoli, ei hän niitä tahdo pelätä, eivät ne hänelle mitään mahda, kun hänen luja, voimakas, hellä miehensä on häntä niiltä suojelemassa ... mutta sittenkin hän vapisi noita ihmisiä, joiden silmissä oli niin kumma kiilto, salaperäinen syrjä-ilme, niinkuin olisivat aina joitakin mustia mietteitä hautoneet, että ne välistä värisyttivät häntä selvällä päivälläkin.
Näin ollen olisi kirjaseni menestys taattu, jos Te vain suvaitsette ottaa sen suosiollisen huolenpitonne esineeksi, nimittäin ensiksikin korjataksenne siinä olevat virheet. Sillä hyvin muistaen ei ainoastaan inhimillisen heikkouteni vaan myöskin tietojeni riittämättömyyden en tahdo väittääkään että teokseni olisi kokonaan vapaa erehdyksistä.
Aino ei vastannut mitään ja ylioppilas seisoi epäillen mitä tekisi. "Niin" sanoi hän vihdoinkin, "minä arvelin kulkea tätä tietä, mutta jos te, Aino neiti, haluatte samaa, niin käännyn takaisin." "Ei, miksikä niin?" vastasi Aino ujosti, "ettekö tahdo minua seurata?" "Mielelläni", sanoi ylioppilas, ihmetellen vastausta, "mutta älkää sitten suuttuko minuun, jos olette katuva hyvyyttänne."
"Kirjoittakaa kirja, ja se on oleva oikealla tuulellaan." Toiset ihmiset kiusaavat minua enemmän kuin heidän tulisi tehdä." "Sentähden ett'ette tahdo luoda itsellenne päämaalia yhteisesti muiden kanssa: tulkaa parlamenttiin, ruvetkaa johonkin puolueesen, ja teillä on se päämaalina." "Onko aikomuksenne toden perään väittää, ett'ette ole tuskastunut alihuoneesen?"
Kun rakastavainen lapsi hyppäsi hänen luoksensa ja luottavaisesti pani kätösensä hänen käteensä, silloin hän surullisesti hymyili ja puhui hänelle vakavalla ja hellällä huolella: "Elä Aloisa suututa isääsi. Hän ajattelee, että minä opetan sinua, kultaseni, laiskehtimaan, hän ei tahdo, että sinä olisit luonani. Hän on hyvä ihminen ja rakastaa sinua siis emme huoli suututtaa häntä, Aloisa".
Työllä ja tuskalla sai Niilo auki äidin jäykkäniskaisen linkkuveitsen ja valitsi sitte mieleisensä pihlajan tarvispuukseen. Kyllä siitä tulee hyvä vapa tuosta, ajatteli hän ja on niin sitkeätäkin, että ei tahdo poikki saada.
"Se näyttää niin runolliselta ja viehättävältä kukkinensa ja linnunhäkki keskellä!" "Se on meidän huoneemme", vastasi Cecilia nauraen. Hän seisoi hetkisen vaiti ja katseli miettiväisesti kenkänsä kärkeä, sitte käänsi hän silmänsä ylös ja sanoi nopeasti. "Ettekö tahdo syksyllä tulla tervehtimään meitä ja itse näkemään, onko meidän kotimme hauska?"
Vaiti, lausui toinen luutnantti, ja Skytte näki hänet ensikerran vakavana. Isäni nimi ei ole enää minun nimeni enkä tahdo sitä mainittavan täällä. Nimeni on Feliks, ei muuta. Lempo soikoon, lisäsi hän, että kuitenkin tunsitte minut! Minä olisin tuskin tuntenut teitä, jollen olisi kuullut nimeänne. No, terve tuloa meidän seuraamme, vapaaherra Skytte!
PIRKKO. Siitä tiedän, kun sinä et tahdo pieniä lapsia nähdäkään. Et mennyt katsomaan Ristolan Elsaakaan, vaikka emäntä niin monasti pyysi. Ja kerran kun emäntä väkisen pani hänet syliisi, niin sinä ihan pelkäsit ja olit vähällä pudottaa lapsen lattiaan, mutta emäntä arvon ehti siepata hänet kiinni.
Ja jatkoi: »Poika, selitys on tässä sen, mitä sulle lausuttiin; nää paulat aurinkokierron harvan taa vain piilee. Sua tahdo silti vihaamaan en kansaas; näät elos jatkuva on siitä yli kuin heidän vilppinsä saa rangaistuksen.» Kun vaieten tuo pyhä sielu näytti valmiilta kankaan kudontaan, min hälle ma olin virittänyt kangaspuille,