United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Näin ollen olisi kirjaseni menestys taattu, jos Te vain suvaitsette ottaa sen suosiollisen huolenpitonne esineeksi, nimittäin ensiksikin korjataksenne siinä olevat virheet. Sillä hyvin muistaen ei ainoastaan inhimillisen heikkouteni vaan myöskin tietojeni riittämättömyyden en tahdo väittääkään että teokseni olisi kokonaan vapaa erehdyksistä.

Sairaanhoitajattareksi sittenkin?! MARTTA: En ole koskaan pyrkinyt muuhun onneen kuin saada tahtoa itse ja toimia itse... MARTTA: No niin, niin, isä minä menen, minä pukeudun mihin väreihin vaan suvaitsette! UUNO:

Jos suvaitsette, niin kerron koko asian." "Kerro!" vastasin. "Hyvä on, herra," alkoi hän. "Olin 18 vuotias, joutuessani kihloihin erään kauniin amerikalaisen neitosen kanssa. Onneni oli lyhyt. Kihlaukseni jälkeen menin lyhyelle merimatkalle, ja sieltä häitä varten palatessani makasi morsiameni kuolleena paareilla. Hän oli kuollut verensylkyyn, joka muutamassa tunnissa hänet lopetti.

"Mutta", sanoi hän, vilpittömästi ja suopeasti katsahtaen minua silmiin, "minä olen tullutkin toiseen päätökseen; kukaties teidän ei teekään mieli tulla meille; siinä tapauksessa..." Minä keskeytin hänet, vakuuttaen, että minun päin vastoin on hauska aterioida hänen luonansa. "Niinkuin suvaitsette". Me astuimme taloon.

"Ruveta sotamieheksi kaiketi?" vastasi tätini levottomasti; "taikka mennä merelle? Minä en tahdo kuulla semmoisia. Sinusta täytyy tulla proktori. Me emme tahdo mitään särjetyitä päitä meidän suvussamme, jos suvaitsette, Sir". Minä yritin selittämään, etten tahtonut aloittaa tuommoista elatuskeinoa suvussamme, kun Agnes kysyi, olivatko huoneeni hyyrätyt pitkäksi ajaksi.

ANTONIUS. Sano suoraan, kansan puheit' älä peitä; Cleopatraa vain Rooman tavoin rienaa, Herjaile niinkuin Fulvia; virheitäni Vapaasti moiti, niinkuin voi vain totuus Ja ilkeys. Oo, rikkaruoho versoo, Jos laimea on tuuli! Paheen soima Pois paheen kitkee. Kyllin täksi erää! AIRUT. Niin kuin vain suvaitsette. ANTONIUS. Sicyonista mit' uutta? Anna kuulla! 1 PALVELIJA. Hoi, Sicyonin mies!

"Teidän täytyy saattaa heidän tietoihinsa kotiin, jos suvaitsette, Mr. Peggotty", sanoin minä, "kun tuo kirje lähetetään, että Mr. Steerforth on erinomaisen ystävällinen minulle ja etten tiedä, kuinka tulisin toimeen täällä ilman häntä". "Joutavia!" lausui Steerforth nauraen. "Semmoisia te ette saa kertoa heille". "Ja jos Mr. Steerforth tulee Norfolk'iin taikka Suffolk'iin, Mr.

FIGARO. Minä aion pitää sitä voimassa, herra. BARTHOLO. Sanokaa, että aiotte kantaa sitä, herra. FIGARO. Kuinka vaan suvaitsette, herra. BARTHOLO. Te olette kovin ylpeä, herra! Tietäkää, että kun minä riitelen narrin kanssa, en koskaan väisty hänen edestään. Me olemme siinä kohden erilaisia, herra; minä väistyn aina semmoisen edestä. BARTHOLO. Häh! mitä hän sanoo, maisteri?

Kuningas, joka ei häntä rakastanut, läheni häntä pikaisesti, kun hän astui sisään. »Mitä nyt», sanoi hän, »meidän maailmaa halveksiva tyttäremme oletko puettu metsästysretkeä vai luostariin menoa varten tänä aamuna? Virka vastaa!» »Kuinka vain te, kuninkaallinen majesteetti, suvaitsette», vastasi prinsessa äänellä, joka tuskin oli hänen hengitystään kuuluvampi.

Huomisaamuna, jos niin tahdotte, ja erittäin mielelläni. Ei huomisaamuna vaan nyt heti, jos suvaitsette. Jos te niin välttämättömästi vaaditte... Kyllä minä vaadin. No mennään vaan. Hyvät naiset, sanoi upseeri, elkää ottako tätä häiriöksi. Niinpian kuin vaan olen tappanut tämän herran, palaan minä lopettamaan viimeisen värsyn. Me menimme.