United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Voudin uhkaavasti kohotettu nyrkki vaipui hermotonna alas, kun Emmerich mainitsi enonsa nimen, ja tuo äsken niin julmistunut mies kumarsi liehaillen ja mairitellen nuorukaista, joka niin rohkeasti astui esiin hallitsijana herra Vanderstratenin kartanossa.

Samaa ajattelivat Maria ja Juhanakin, jotka istuivat ulkona keskustellen päivän tapauksista arvellen jos jotakin. Seuraavana aamuna koputti ylioppilas pappilan ovea. Ei kukaan hänelle vastannut, ja hän astui sisään. Aino seisoi keskellä lattiaa, aikeessa mennä avaamaan ovea. Hän oli puettuna mustaan hameesen, pieni valkoinen kaulus kaulassa.

Hänen ei kumminkaan tarvinnut kauvan tuumailla tokko lähtisi tapaamaan Robertia vai eikö, sillä eräänä aamuna, juuri kun hän oli istuutunut pulpettinsa ääreen, ison kassakirjansa eteen, Robert astui aivan äkkiarvaamatta konttooriin.

Herran terttu, onko hän tämän talon lapsia? E' mamma hem? Ruotsiako hän puhuu vai suomea? E' mamma hem? Ei vastannut tyttö mitään. Pysähtyi vaan ja katsoi häneen toimessaan suurilla sinisillä silmillään. Lopo ei malttanut jäädä häntä kauvemmin puhuttelemaan. Pyyhki jalkojaan havunoksiin, nousi portaita ylös ja astui ovesta sisään. Olivat heittäneet kyökin itsekseen.

Enemmän kuin sata vuotta on myös siitä jo vierinyt, koska vanha vältvääpeli Richard Roos astui eräänä päivänä illan hämärissä ulos pienestä, tornin juurelle raketusta ja tornin kanssa ovella yhdistetystä kivi-majastansa, jossa hän asui. Hän oli tornin vartia, ja hänen toimenansa oli öisin pitää tornissa vahvaa hiilivalkeata ja antaa hätämerkkiä, koska joku vaarassa oleva laiva pyysi apua.

Ei kestänytkään kauan, ennenkuin oikeaan olkapäähän sattunut ankara isku pusersi häneltä raivoisan huudahduksen. Ei haittaa; jatkakaamme! huusi hän. Mutta samassa riippui hänen kätensä hervotonna kupeella, ja Bertelsköld laski miekkansa. Nyt on teidän vuoronne, herra von Harzdorf, virkkoi kreivi. Haavoitettu vietiin syrjään, ja Harzdorf astui sijaan.

Hyvää yötä, lapset, ja sinulle, Herkules, toivon hyvää tointumusta." Neekerien riemuhuutojen kaikuessa lähti Emmerich pois. Vaikka jo oli pimeä , lähettivät kuitenkin tuikkaavat tähdet niin paljon valoa maan päälle, että hän osasi tietänsä ja saattoi nähdä enonsa kartanon tummat hahmoviivat. Rivakasti astui hän eteenpäin.

Mutta vapaa-ehdottoman liikahuksen viemänä lähestyi tällä silmänräpäyksellä Fabiani Harry Drakea ja sanoi kylmästi: Te olette väärässä, herraseni. Skotlannin matruusi on voittaja! Drake astui yhtäkkiä Fabiania kohti. Mitä sanotte? kysyi hän uhkaavalla äänellä. Minä sanon, että olette väärässä, vastasi Fabiani tyvenesti. Luultavasti, sanoi Drake, sen tähden että olette lyöneet veikan Wilmoresta.

Nuoruuden päivinä saa paljon niellyksi pelkästään ajanviettona, vaikka suulaki olisikin nirso. Kapakka oli täysilukuinen, kun Adelsvärd astui sisään. Tupakan savua, viinin häyryä, nuoria, tukevia miehenruumiita, jotka retkottivat raihnaisilla, olkikudoksen peittämillä tuoleilla. Mandoliinin ja kitarrin rimputusta laulujen säestykseksi, joissa ei ollut mitään järkeä, ainoastaan loppukerto.

On tyttö toisessai talossa, Lapsi kaunis kasvatettu, Venäläisen verraksikin, Jok' ei potki poikamiestä, Ei hän potki polviltakaan, Säre säärivarsiltakaan." Astui hän alas mäkiä, Polki polven kerkeyttä. Kohti Kilposen kotia; Kaks on pirttiä pihalla, Kaks on tietä kartanolla.