United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
KNOX. Siihen olen jo niin monta kertaa vastannut teidän armollenne. KUNINGATAR. Pelkkäin vaatimusten esiintuominen ei ole sovinnon yrittämistä. KNOX. Teidän armonne tietää: tehdä jotain puoleksi, kieroa kauppaa totuudesta, sitä en voi. KUNINGATAR. Ei, ei! Mutta sanokaa paljonko vaaditte?
Sinä saat nähdä, että se on joku hullutus. Joll'en suututa häntä, ei löydy keinoa kieltää. BARTHOLO. Annahan, sydänkäpyseni. ROSINA. Mutta mitä ajattelette, kun yhä vaaditte sitä, herra? Onko se taas joku epäluulo? BARTHOLO. Entäs te, mikä syy teillä on olla sitä näyttämättä?
Voitetun jättäminen kohtalonsa nojaan, sotii luontoani vastaan; mutta minä rakastan myös oikeutta. Veli Starck ja te neljä, joiden nimeä en tiedä, vaaditte Italialaista tuomittavaksi. Teillä on myöskin oikeutta hänen suhteensa, koska kaadoitte kaikki ne, jotka häntä ympäröivät, koska otitte osaa hänen vangitsemiseensa.
BALDUIN: Tunnetaan teidän jalo intonne ja sammuttamaton palonne ainoan autuaaksitekevän kirkon palveluksessa. Mutta ihmisvoimalla on rajansa, samoin myös ihmistekojen maallisella menestyksellä. Siksi sanon teille vielä kerran, piispa Tuomas: te vaaditte kenties liikoja itseltänne! BALDUIN: Kuinka? Eihän se voi olla mahdollista?
Holt mielestään näkee kaksi korpinsilmää, jotka sanovat: »Kohta olet sinä raato, silloin on minun vuoroni.» Mutta Fonn puhuu niin lempeästi, niin todellisen liikutettuna syntisten ystävästä ja uskon lohdutuksesta. »Mitä te vaaditte?» Holt kysyi ähkyen. »Usko » »Minä en voi!» »Te ette tahdo.» »Tahdon, tahdon! Mitä minun pitää tekemän?» »Rukoilla ! »Rukoillako?
Muistatteko tuota yötä, jolloin niin kohteliaasti vaaditte minulta noita velkasitoumuksia, jotka armollinen kreivittärenne kirjoitti "lakeijalle". Voittonne ei ollutkaan niin täydellinen kuin luulitte, teidän armonne!
"Se on yhtä kaikki". Hän katseli minua, ja Mr. Mell'in käsi taputti lempeästi minua olkapäälle. Minä katsahdin ylös punehtuvilla kasvoilla ja soimaavalla omalla tunnolla, mutta Mr. Mell'in silmät olivat kiintyneet Steerforth'iin. Hän yhä ystävällisesti taputteli minua olkapäälle, mutta hän katseli Steerforth'ia. "Koska vaaditte minua, Mr.
"Kun vaan hinnoissa sovitaan, niin myödään tämä talo", oli vastaus. "Paljonko vaaditte maallanne?" "Kahdeksantuhatta markkaa, yhdessä maksupostissa." "Se on liian paljo näin alasmenneestä maasta; ottakaa neljätuhatta paikalla kouraanne!" "Ei niin halpaan hintaan käy maatansa myöminen."
Mutta kun te vedätte minut väkisin kirkkoonne ja vaaditte, että minä, oikeauskoinen, teille syntini tunnustaisin, silloin nousee sydämeni vastaan ja ensi kerran avaan minä neljättäkymmeneen vuoteen suuni sanoakseni teille: Totta on, että syntini ovat suuret, mutta teidän syntinne ovat vielä suuremmat kuin minun: te olette kaikki vääräuskoisia ja luopioita, ja niinkuin maallinen tuli on minun ruumiini polttava tuhkaksi, niin on ikuinen tuli teidän sielunne polttava, te suuren, pyhän ja yhteisen katolisen kirkon kadotetut lapset!
Rakas äiti, sinä olet minua vaivalla kasvattanut, sinun sanojasi olen aina kaikissa kohden noudattanut, ja nyt ja nyt nyt kaupittelette sinä ja isä minua mullikan tavalla ja vaaditte ehkä tuopin viinaa kaupanpäälliseksi."