Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Hänet nähdessäni minun sieluni tuli onnelliseksi. Minä kiitän teitä siitä näystä ja onnestani! Kohdatessamme viime kerran te valititte, että olette tiedoissa ja taidoissa minua paljon alempana. Voi, ystäväni, tieto ja taito kohottavat ihmisen katseen pilviin; mutta viattomuus ja hyveet kohottavat ihmisen itsensä paljon korkeammalle.
Mutta samassa määrässä, kuin tulin tietoon onnestani, voitti alaa se vakuutuskin, ettei ansaitsematon onni otekaan mikään onni; että se ei ole onnen ansaitsemista, kun vetäydytään pelkurina ja joutilaana elämän taistelusta, jossa toiset panevat alttiiksi tavaransa, verensä ja kaikki, niin kauan kuin mahdollista, sitten vielä sanoin itsekseni, että tämä elämän taistelu ei viimein säästä ketään ja että se saa häpeällisesti kukistua, joka ei tärkeänä hetkenä voi koko voimallaan puolustaa vakuutustansa.
Ensimmäisen aviovuoteni elimme vanhempiemme luona, he vaativat sen Ernstiltä ja jos vaan olisin tuntenut olevani vähän enemmän hänen vertaisensa ja ollut varmempi siitä että voin olla hänelle mieliksi, niin ei olisi mitään puuttunut onnestani. Kaikki miltei kantaneet minua käsillään, ja ehkä juuri senvuoksi Ernst esiintyi verraten jäykkänä.
"Kylmäkiskoinen vastauksesi, jonka lähetit lämminsydämiseen kertomukseeni uudesta ystävyyden onnestani, vaikutti minuun ensin varmaankin vastoin sinun tarkoitustasi hyvin pahasti, mutta sittemmin vahvisti se vain tämän ystävyyden onnea, tosin tavalla, jota et ole voinut toivoa etkä aavistaakaan. "Tuska, jonka tuotit minulle, on vähitellen muuttunut huoleksi sinun vuoksesi.
Hän se oli, joka kaikkiaan enimmän katsoi minuun, joka kaikkiaan enimmän iloitsi minun onnestani ja toiwoi minusta jotain suurta, hän se oli, johon minäkin katsoin ja jonka tähden koetin mainetta ja kunniaa woittaa. Me emme olleet wielä sanallakaan toisillemme mitään puhuneet, mutta yhtäkaikki ymmärsimme me toistemme toiweet ja pyrinnöt, sillä sielun tunteilla on monta ulospääsypaikkaa.
Vastenmielistä oli hänestä jatkaminen. Minä en tahtonut häiritä hänen ajatuksiaan. Vihdoin hän pääsi taas kertomukseensa. Tähän saakka kestää kertomus onnestani, jatkoi hän surullisena. Lopun esitän niin lyhyesti kuin suinkin. Jouduttuani yksin huoneeseeni tunsin itseni hyvin alakuloiseksi. Ihmettelin itse tätä enkä voinut ymmärtää, mutta oli aivan kuin olisin jotakin kamalaa aavistanut.
Minä kohtasin hänet kaupungissa ja pyysin häntä astumaan ulos minun kanssani iltapuolella. Kun hän mielellään suostui, kirjoitin Doralle ja ilmoitin, että toisin hänet kotiin. Ilma oli kaunis, ja matkallamme keskustelimme minun perheellisestä onnestani.
Ainoa, mitä minun onnestani puuttui, oli uushopeainen pöytäkalusto ja sen minä sain pari päivää sitten. Mutta minä en tiedä, mitä täällä on ilmassa semmoista, joka saa ihmisen niin lapselliselle mielelle. Minäpä kiipeän sohvalle tällä tavalla ja sitten on sinun, Siiri, kerrottava minulle satu avioelämästäsi. SIIRI. Satu?
Omaiseni iloitsiwat, tuttawani ja ystäwäni iloitsiwat, ja luulenpa, että koko isänmaani iloitsi onnestani ja toiwosta, mutta kaikkiaan enemmän iloitsi Agneta, sillä oliwathan kaikki surumme ja ilomme yhteiset. Siihen aikaan ei ollut niin helppo saada lihawia wirkapaikkoja kuin nykyään.
Suloista on saada hänen puhtaasta sielustansa tarkastaa omaansa kuin kirkkaasta peilistä, nähdä siitä jokainen oman sielunsa pilkku ja siten puhdistautua suuren koetuksen päivää varten! Mutta puhunhan minä vaan itsestäni ja onnestani! Oi, minua itsekästä, minua pahaa itsekästä olentoa! Voinko saattaa sinutkin onnelliseksi, Eeva?
Päivän Sana
Muut Etsivät