Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Mut tahtokaan ei ole kaikkivoipa; näät nauru ynnä itku aina seuraa niin liki tunnetta, mi syy on niiden, ett' tahto voimaton on suoran luonteen. Hymyilin vain ma vilaukselta vähän; mut varjo vaikeni, mua katsoi silmiin, miss' aatos aina kirkkahinna näkyy. »Niin totta kuin työs suuren käyköön hyvin», hän virkkoi, »miks nyt juuri kasvoiltasi salama naurun mua kohden sinkos?»
Ken rehti-miesnä köyhyyttään on häpeissään ja mitä lie, se raukka, jääköön nöyrtymään! Ei, pystyyn pää, jos mikä lie! Jos mikä lie ja mikä lie, lie halpa työs, tai mitä lie! Vain kullan leima sääty on, mies kultaa on, jos mikä lie. Viis siitä, syökö kontistaan, on sarkainen, vai mikä lie! On houkka houkka loistossaan, mut mies on mies, jos miten lie!
Olli vastaa: "Ensiksi opettaa se, mitä meidän pitää tekemän, ja karttaman; toiseksi " "Annappas sen jäädä siihen", sanoo pastori. "Oliko sinun työs lakia vastaan, tahi oliko se la'in mukainen?" "En minä tiedä; sillä ei yhdessäkään käskyssä puhuta äimästä mitään", vastasi Olit veitikkamaisesti. "Vai niin, sinä veitikas! Lueppas viides käsky!" "Ei sinuun pidä tappaman", vastasi Olli.
Jos mikä lie ja mikä lie, lie halpa työs, tai mitä lie! Vain kullan leima sääty on, mies kultaa on, jos mikä lie. Viis siitä, syökö kontistaan, on sarkainen, vai mikä lie! On houkka houkka loistossaan, mut mies on mies, jos miten lie! Jos mikä lie ja mikä lie, jos kiilloton ja mikä lie, niin suora mies, vaikk' köyhäkin on kuningas, jos mikä lie.
Työs seppel on sun herras luottamus, se hartioilles mieluinen on taakka ja helposti sen kannat; maineesi on, että sinuun kaikki luottavat. ANTONIO. Vaan naisten suosiost' et mitään virka, et sitä sentään multa evänne? LEONORA. Kuin katsoo asiaa. Sull' onhan sitä, ja ilman sitäkin sun helpompi ois toimeen tulla, kuin miespolon tuon.
Juo vain, niin jyväsalvosi On pian tyhjä, paljas, On pettua vain leipäsi Ja vesi kylmä kaljas. Villitsee viina väkes myös. Pahentaa palkolliset: He huolimatta tekee työs, Vaikk' ovat velvolliset. Välille hyväin veikkojen Vihankin viina saapi Ja vainon vallan verisen, Mi monia kuolettaapi. Se vanhempien välille Riidat ja torat tekee, Pahennukseksi lapsille, Jotk' olon moisen näkee.
Ja pääni minä pidän pystyssä! Tuoss' oikean saat palkkas, pettäjä! Ah! ! ! Voi! Mun poikan'! Ken se oli? Fleming. Se päällä maan sun työs' on viimeinen! Se ennalt' oli tietty uutinen! Laps! herää! Hän on Herran tuomiolla! Mun syyn' on tuo! Voi kuollut! Mieli murtuu. Mun poikan'! Ota minut kuoloon myötäs! Noin tahtonut en palkita ma työtäs.
Mut tahtokaan ei ole kaikkivoipa; näät nauru ynnä itku aina seuraa niin liki tunnetta, mi syy on niiden, ett' tahto voimaton on suoran luonteen. Hymyilin vain ma vilaukselta vähän; mut varjo vaikeni, mua katsoi silmiin, miss' aatos aina kirkkahinna näkyy. »Niin totta kuin työs suuren käyköön hyvin», hän virkkoi, »miks nyt juuri kasvoiltasi salama naurun mua kohden sinkos?»
Mut vaikka se loistaa Voi hetkisen vaan, Se pimeyttä poistaa Ja varjoja maan. Kun synkkyys maan peittää, Se valoa luo Ja säteitä heittää Ja hyötyä tuo. Myös kynttilä pieni Mä pääll' olen maan. Tääll' kestävi tieni Ajan rahtusen vaan. Mut valoa näyttää Mun virkan' on myös, Oi, Herra, ett' täyttää Sen voisin mä työs!
Aivan oikein tuomitsit, Yhden seikan unhotit: Itses syyhyn langetit. *Kuningatar*. Taivas, se on Amundus! *Amundus*. Olen itse Amundus. Valtas murran, se on totta, Kavala ja julma työs Minut, linnuks muutti myös, Tahdoit henkenikin ottaa, Tahdoit pettää kuningasta, Lopun tehdä Florinnasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät