United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuusenlehvä, kukkalatva, laulu Suomen vapaan! Sulle suurrun, innostun kuin esitaattoin tapaan; koska korpi liikkuu, silloin kiinn' on ihmiskielet, mutta mielet iloitsee ja pitkät ilmanpielet. Kuusen-oksa, onnen merkki, Suomen suurin tapaus! Kasvoi siitä kansan onni, orjakansan vapaus. Katkes kahleet sortovallan, koska korpi liikkui, Suomenmaassa Suomen kuuset kimmahti ja kiikkui.
Paul Bertelsköldin lyhyt puhe teki nähtävästi paremman vaikutuksen kuin edellisen puhujan. Joukko melusi niinkuin ennen, mutta mielipiteet olivat ristiriitaiset. Hän valehtelee, tuo aatelispenikka! huusi hoikka räätälinsälli ja kohotti uhaten kauhean kätensä. Survokaa hänet mäsäksi! huusi muuan urhea makkarantekijä. Eläköön vapaus! kirkui kyynärän korkuinen leipurin oppipoika.
Tultuaan nuotiolle huomasi Hirventappaja siellä vanhan tuttavansa Rivenoakin, joka kertoi muille mielihyvällä, millaisen arvokkaan vangin nämä olivat saaneet. Hirventappajan käsivarret eivät olleet sidotut, ja hänelle oli jätetty puukon pois ottamisen jälkeen vapaus käyttää käsiään.
Soittaja arveli, ett'ei sovi rukoilla esivallan edestä, sillä sehän se rakenteli vankiloita, jotka olivat vain kalliit, vaikka ihan tarpeettomat; hän ei ollenkaan voinut käsittää, mitä vankiloilla tehtiin, kun vapaus on kuitenkin ihmisen riistämätön oikeus ja suurin hyvä.
Mutta hän huomasi kuitenkin muutamia hyviäkin merkkejä, sillä taantumus oli vallalla kaikkialla, tieteellisellä alalla, politiikassa vieläpä kirjallisuuden ja taiteenkin alalla. Vapaus oli kuollut. Kansanvaltaisuus oli kiihoittanut kunnianhimoa, ja sytyttänyt luokkataistelun vallasta, ja tästä johtuisi yhteiskunnan pikainen perikato.
Oi Vapaus, sinä kaivattu, korkehin tähtien alla, niin sinä saapunut oot, luonamme, armahin, oot, untemme morsian, vuossatain kaivattu, silmäimme soihtu. Katso, sun hurmastas lyö joka rinnassa syön, katso, sun askeltes tietä nyt riemun kyynelet kastaa. Miss' oli orjuus ja yö, valkeus on, vapaus.
Etkö elä täällä teljettynä, kuni vangittu vuorikauris, kätkettynä, kuni kaivoksen syvyydessä timantti, tai simpukassa helmi? Tule, Alheidi, tule, ollos vapaa! Tule morsiokseni, tule morsioksi Salik Sardar Khaanin, joka erämaan aavikon vapaita heimoja hallitsee! Tiedätkö, saatatko edes aavistaakaan, mitä vapaus on?
Kävi kansassa vastaus kuin vavahdus: »Ilon itkulta tuskin sen tuntea voinen, mut luulen, mut luulen, se on Vapaus!»
Kansanvalta ja kuningasvalta, kansanvalta ja aatelisvalta eivät koskaan ole voineet pitää vaakaa oikein tasapainossa, ja Aadolf Fredrikin aikoina vaahtosi vapaus niinkuin puolikäynyt olut. Silloin nähtiin tuo merkillinen seikka, että kansa ja aatelisto näyttivät liittoutuvan kuningasta vastaan.
Jos hän noin jatkaa, niin tulee hänestä aikaa voittaen ainakin kardinaali. Mutta mitäs jää jäljelle, kun tuo vanha roska on lakaistu pois? Vapaus, valistus, filosofia ja siveysoppi. Hyvä! Montako tukaattia ansaitsit eilen biribi pelissä lähimmäiseltäsi? Ainoastaan kuusikymmentä, vastasi kysytty tyvenesti. Ja kuinka monta tyttöä on sinun tähtesi hypännyt Norrströmiin?