United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Naapurimme, myllärin vaimo, jonka vaakaa on hiukan epäilty kaupungissa, oli pahasti suutuksissa, kun kävin ostamassa vähäisen jauhoja häneltä. "Katso!" hän sanoi; "tämä Tohtori Luther tahtoo olla viisaampi, kuin paavi itse. Hän ei laske miestäni Herran Ehtoolliselle, jollei tämä kadu ja tunnusta syntejänsä. Kuitenkin hän piti tämän anekuittia kädessänsä."
Mutta hänen kaikkivaltiutensa päivät olivat jo menneet ja hänen entiset rikostoverinsakin rupesivat pitämään häntä hulluna. Vindexin kuolema ja epäsopu kapinallisten legionien kesken näytti kuitenkin taasen kallistavan vaakaa hänen puolelleen.
Ei, minä olen vannoutunut Jumalan tahdolle, minä tahdon täyttää sen kokonaan, minä en huoli mistään lievennyksistä. Ja ylevä oikeudentunto täyttää koko minun olentoni, kun nyt olen voittanut inhimillisen heikkouteni ja kun pidän kädessäni loukkaamattoman, ikuisen oikeuden vaakaa. Ja minä tunnen ikäänkuin Jumalan pyhyys virtaisi minun kauttani.
Minä kuvittelin mielessäni olevani roomalainen diktaattori, sentähden vähäistä parempi kuin konsuli, sillä kun jälkimmäisen kunniavartiona oli vaan kaksitoista kirvestä, luin minä edelläni kokonaista kahdeksantoista. Oven yläpuolella siinä rakennuksessa, johon minä vietiin, oli puun muodossa kuvattu Dikeus, pitäen vaakaa oksissansa.
Kansanvalta ja kuningasvalta, kansanvalta ja aatelisvalta eivät koskaan ole voineet pitää vaakaa oikein tasapainossa, ja Aadolf Fredrikin aikoina vaahtosi vapaus niinkuin puolikäynyt olut. Silloin nähtiin tuo merkillinen seikka, että kansa ja aatelisto näyttivät liittoutuvan kuningasta vastaan.
Kasvuss' aamu ja auringon pyhän kons' oli kaari, tuiskusi vastakkain tasatarkkaan tappavat peitset; vaan kuvull' ilman korkeinnaan kun Helios kulki, vaakaan kultaiseen ylitaattopa kaks ylen kolkon kuoleman arpaa laski, ol' iliolaisien toinen valjakonsuistelijain, sopavälkkyjen toinen akhaijein; keskeä vaakaa nosti, ja vaipui arpa akhaijein, puoleen kaikenruokkija-maan alas laskihe aivan, ilmaan aukean taivaan taas kohos iliolaisten.
Te kuljette sokkosilla kanss' outojen ihmisten. Myös ootte te sokkosilla kanss' oman sydämen. Te näytätte kirkkaan kilven ja kuljette pöyhkeillen. Jok' ainoan kirkkaan kilven takapuoli on tahrainen. Te käytätte väärää vaakaa, myös punnukset väärät on. Niin käyttäen väärää vaakaa on arvokas arvoton. Kell' aina on täytenä vatsa, hän viisaaks kiitetään.
Mit' on siis se Caesar? Miks on se nimi kuulumpi kuin sun? Ne piirrä rinnan: sun on yhtä kaunis; Niit' äännä: yhtä soipa sun; ne vaakaa, Ja sun on yhtä raskas; loihdi niillä, Ja Brutus nostaa henkiä kuin Caesar. No, kaikkien jumalien nimessä! Hän mitä syö, tuo Caesar, kun hän kasvaa Noin suureksi? Häväisty olet, aika! Sun jalot sukuveres kuivui, Rooma!
Vaan tykö lähtehien kun neljännesti he saapui, vaakaan kultaiseen ylitaattopa kaks ylen kolkon kuoleman arpaa laski, Akhilleun toinen ol' arpa, toinen Hektorin taas, hevonsuistajan, kohtalonpäivän; keskeä vaakaa nosti, ja vaipui Hektorin arpa Hadeen alhoon asti, ja luota Apollo jo luopui, päilyväsilmä Athenepa taas tykö riensi Akhilleun, astuen aivan luo sanat siivekkäät heti virkkoi: "Nytp' ison maineen, oi Zeun suosima, kuulu Akhilleus, toivon, akhaijien laivain luo me jo viemmekin vihdoin, Hektorin surmaten, taistoon vaikk' ylen yltiö onkin.