Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Välisti ihminen herää syntejänsä tuntemaan sen kautta, että hän lankee johonkin erityiseen syntiin, joka sotii hänen luontoansa vastaan; välisti sen kautta, että hän saa nähdä totisen hurskauden, jonka ivakuvana hänen omat syntinsä ovat." "Mitä sinä puhut tietämättömyydestämme oman itsemme suhteen," minä sanoin, "on todellakin kauhistavaa. Kuinka voimme koskaan oppia itseämme oikein tuntemaan?"
Kädet, jotka olivat levitettynä ristinpuussa meidän tähtemme, ne ne olivat, jotka maksoivat sen kauhean lunastusrahan. Hän on ruvennut vasta silloin meitä armahtamaan, kuin me rupesimme häntä etsimään. "Meidän vielä syntisinä ollessamme," hän meni kuolemaan väärintekiäin edestä. "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti mailman itse kanssansa eikä lukenut heille heidän syntejänsä.
Kyllä vielä tulee Herran raskas tuomio heidän päällensä ja väsyykin kerran Jumalan pitkämielisyys heidän syntejänsä kasomasta.»
Ja tämäkin lause, kaiken heidän muun puheensa keskellä kaikui ihmisten korviin aivan niinkuin se olisi ollut jokin uutinen. Ihmiset katsahtivat ympärilleen, muistelivat entisyyttään, ja rupesivat yhtäkkiä katumaan joitakin syntejänsä, joista he eivät ennen tienneet mitään. Mutta ei siinä kyllä. Tämä oli vaan ensi askel heillä.
Kun valvoin hänen luonansa, minä osaksi havaitsin, mimmoista tuskaa hän oli kärsinyt luostarissamme Erfurtissa. Hän muisti syntejänsä ja pelkäsi Jumalan kauheata tuomiota, samalla kuin tauti rankaisi hänen mieltänsä. Toisinaan hän tunsi, että se oli perkeleen käsi, joka painoi häntä alas. "Perkele", hän sanoi, "on veljien päällekantaja eikä Kristus.
Gottfried sanoo olevan aivan totta, että T:ri Luther on kaupunginkirkon rippi-istuimelta vakaasti varoittanut useita katumusharjoittajiansa luottamasta näihin anekuitteihin ja on suoraan kieltäynyt laskemasta ketään Herran Ehtoolliselle, joll'ei ole tunnustanut syntejänsä ja luvannut luopua niistä, olipa sillä anekirjeitä tai ei.
ESKO. Oletko nähnyt Mikko Vilkastusta? ANTRES. Puhemiestänne? Eikö ole hän seurassanne? ESKO. Hän jätti minun kuin susi poikansa, ja antoi minulle vielä korvapuustin lähteissä. ANTRES. Miksi erositte vihassa? ESKO. Hän on lyhy-nokkanen mies, eikä salli syntejänsä soimata. Korvalleni sain häneltä. Hyvä! Olisin ehtinyt hänen kiinni, niin kasvujen kanssa olisin maksanut kaikki.
"Ja, mrs Kitty," jatkoi hän, "minun uskoni, on, että pastori Wesleyn tarkoitus on tämä: hän on kenties nähnyt muutamien ihmisten istuvan ja valittavan ja vaikeroitsevan syntejänsä, niinkuin heidän syntinsä olisivat jonkunlaista luuvaloa heidän käsivarsissansa ja säärissänsä, ja niinkuin heillä ei olisi muuta tekemistä kuin niitä perässänsä laahata.
"Paavikunnassa he tekivät pilgrimiretkiä pyhimysten alttareille Romaan, Jerusalemiin, Jagoon syntejänsä sovittaakseen. Mutta nyt me uskossa voimme tehdä oikeita pilgimiretkiä, jotka todella ovat Jumalalle otolliset.
Mutta yöt kaikki, myrskyssä, sateessa ja kireässä pakkasessa hän seisoo vuoren kiireellä, rukoillen syntejänsä anteeksi. Verettömänä, lumivalkeana ja kuin kuva, niin liikkumattomana, äänetönnä hän seisoo, kädet rinnoilla ja pää kallistuneena rinnoille alas.
Päivän Sana
Muut Etsivät