United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huutaen iliolaisia päin rivit karkasi taajat; kaikupa vastaan soi vavisuttava laivojen puolta. Mutta kun urhean Patroklon näki iliolaiset kanss' ajomiehen rientävän päin asu välkkyvä yllään, kaikki he kammahtui, rivit alkoi horjua heiltä, luulivat nopsan Akhilleun näät he jo laivojen luona pois vihan riisunehen, sopumieleen suostuen jälleen; vilkuivat joka mies, kuhun turmaa karkota tuimaa.
Vastasi Eurypylos, uros haavoitettu, nyt jälleen: "Turha jo on, jalo Patroklos, avuntoivo akhaijein, laivoja tummia päin pakolaisina pois väki painuu. Sillä jo kaikk' on nuo, urot parhaat jotk' oli ennen, laivojen luona, ken nuolen on lyömä, ken iskemä keihään, syöksyvät iliolaiset päin yhä yltyvin innoin.
Heill' oli vastassaan kedon kummull' iliolaiset, johtajinaan jalo Pulydamas sekä korkea Hektor, Aineias, kuin kuolematon jumaloitsema kansan, Antenor-uron aaluvat myös, Polybos ja Agenor kuulu ja kolmas nuor' Akamas, kuva kuolematonten. Ympyräkilpeä Hektor heist' etumaisena kantoi.
Vaan kuin leijonat raateliaat taas iliolaiset ryntäsi laivoja kohti ja säätämät Zeun teot täytti; heille hän intoa suurt' yhä soi, mut sorti akhaijein miehuuden, sotakunnian, vaan vihamiestäpä auttoi.
Kostoks silloin aimo Akhilleus Hektorin surmaa. Siitäpä hetkest' alkaen myös minä iliolaiset karkkoamaan panen laivojen luot' yhä, kunnes akhaijit valtaa korkean Troian Athenen antamin neuvoin.
Vaan tähyellyt suott' ei maan järisyttäjä suuri; hänkin hämmästyin näet katseli taistoa tuimaa, huipull' istuissaan Samothraken metsävän saaren; sinnepä aalloist' astuen hän näki kukkulat Idan, myös Priamon näki kaupungin ja akhaijien laivat; säälien katseli, kuinka akhaijeja iliolaiset 15 sorti, ja johtoon Zeun kovin kiukustui sydämessään.
Heistä ken ottelemaan mun kanssani ryhtyä mielii, koht' aseveikkaan astukohon kera Hektorin kuulun. Näin sopikaamme, ja korkea Zeus sen kuulija olkoon: jos minut surmaan hän teräpitkin suistavi peitsin, laivaan laitavahan hän mult' asun vallatun vieköön, vaan pois ruumiin antakohon, jott' iliolaiset vainajan vie roviolle ja vaimot iliolaisten.
Luo kävi, koskettain jalall' urhoa, jott' uni karkkois, hänt' ylös yllyttäin sanan tuiman tuiskasi Nestor: "Nouse jo Tydeun poika! Sa unt' yli yön yritätkö? Kas, liki laivoja leiriyneet kupehille on kummun iliolaiset, etkö sa nää? Väli kaita on aivan."
Laivapa puolin jäi palaneeksi, mut iliolaiset karkkosi hirmuisin hälinöin; sivu laivojen silloin riensi akhaijit jälkeen taas; oli ääretön melske.
Pylvähiköstä iliolaiset kaikki hän hääteli kiivahin nuhtein: "Pois, vetelehtijät kurjat! Siis koton' eikö jo kyllin huolt' ole itsellänne, kun kiusaamaan mua käytte? Eikö jo riitä se murhe, min Zeus on päälleni pannut? Kuollut on uljain poikani; sen tuta kyllä te saatte! Sill' ylen paljon helpomp' on nyt teiltä akhaijein ottaa henki, kun ei elä Hektor.