United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ei hän ainakaan ennättänyt löytää rahoja, ennenkuin Sarkkanen äärettömästi hämmästyneenä kysyi: "Mi mi milloinka minä olen viinaa myynyt? Ja kellenkä, häh? Vastaatko puheesi mies?" "Minullekin möit ihan äsken 25 pennin edestä. Kyllä nämä miehet tässä näkivät. Vai ettekö nähneet?" "Nähtiin, kyllä nähtiin raha liikkuvan." Sarkkanen oli kuin ukkosen iskemä.

Vastasi Eurypylos, uros haavoitettu, nyt jälleen: "Turha jo on, jalo Patroklos, avuntoivo akhaijein, laivoja tummia päin pakolaisina pois väki painuu. Sillä jo kaikk' on nuo, urot parhaat jotk' oli ennen, laivojen luona, ken nuolen on lyömä, ken iskemä keihään, syöksyvät iliolaiset päin yhä yltyvin innoin.

Signe, joka tiesi isänsä kertomuksista, että hirmuisin rääkkäys, ehkäpä kuolemakin, odotti häntä inkvisitionin vankeudessa, kaatui niinkun ukkosen nuolen iskemä, hengetönnä lattialle. Akselinpoika oli kaikista läsnäolevista ainoa, joka piti ymmärryksensä.

Ananiias Leipäsäkki! lausuivat toinen toisensa jälkeen rakennusmiehet. Puolenpäivän rinnassa painuukin helposti Leipäsäkki mieleen. Ja nyt tiesivät he pormestarin sukuisän. Mutta pormestari seisoi ääneti kuin ukkosen iskemä. Hän vaaleni ja punastui ja taas vaaleni. Koneentapaisesti kaivoi hän kukkaroansa. Mitä sormiin osui, heitti hän kerjäläiselle, joka kumarsi ja läksi tiehensä.

Ei tiedä hän, kuink' iso onkaan tuskan surkeus nyt sotajoukoss': urhot on parhaat laivojen luona, ken nuolen on lyömä, ken iskemä keihään. Nuolta jo urhea sai Diomedes, Tydeun poika, peist' Agamemnon maistaa, peist' asekuulu Odysseus, reiteen Eurypylon kävi nuoli, ja tässä nyt yhden kamppailusta äsken toin, jota jousen on jänne vammannut vasamallaan.

Keihäs Akhilleun kiiti nyt päin, valahuttaja varjon, iskien Aineiaan sotakilpeen ympyriäiseen, reunaan äärimpään, ohukaisin kuss' oli vaski, vuotakin vasken all' ohuinnaan; tuon läpi työntyi Pelionin jalo saarni, ja kilpi sen iskemä raikui.

Iskemä nuolen noin huus Eurypylos, ja sen kuullen kumppanit, kilvet ryntäillään, kohotettuna keihäät, koht' uron suojaks suorisivat; liki ehti jo Aias, päin heti kääntyi taas, kun kerkesi kumppanijoukkoon. Noin nyt taistelo riehui kuin tuli leimuavainen. Leiriin Nestorin toi hevot, Neleun valjakon varsat, 597 ylt'yli hiessä, ja joukkojen pää tuli myötä Makhaon.

Tuoll' oli valjakon luona ja vaunujen ruhtinas aimo haavaa vilvoittain, jok' ol' iskemä Pandaron nuolen. Näät hiki vaivasi häntä ja kilven ympyriäisen kannike laaja; se tuskaa toi sekä herpasi kättä. Hihnaa hellittäin veritahmaa pyyhki hän tummaa. Saapuja taivahinenp' iespuuhun tarttuen virkkoi: "Poikkesi taatostaan ylen paljon Tydeun poika.

Minä olin niinkuin ukkosen iskemä, niin hämmästyin minä tuosta äkillisestä ja kunniaa loukkaavasta syytöksestä. Tietysti minä hyvin punastelinkin, jota usein pidetään varmana syyllisyyden merkkinä, mutta tällä kerralla se oli ainakin petollinen: saattaahan kunniallinen ihminen punastua paljaasta raa'asta syytöksestä, olematta silti viallinen.