United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuolla jo laivat tupruelee tulenliekkejä. Kunp' ei niitä ne valtais vain, meill' ettei pääsyä oisi! Siis tamineet ota joutuisaan, väen koolle ma kutsun." Virkki, ja Patroklos puki ylleen välkkyvät varjeet.
Menoition poika: Patroklos, Akhilleuksen rakkain ystävä, aseveikko ja alituinen seuralainen. Hänen aikaisemmista kohtaloistaan ks. varsinkin Il. XXIII 84 ja seur.
Kiihteli kumppanejaan Patroklos raikuvin äänin: "Myrmidonit, aseveljet Akhilleun, Peleun poian, olkaa miehiä, taistelkaa nyt sankaritarmoin, meist' ett' ei häpeää sais Peleun poika, akhaijein laivoill' urho jok' uljain on, kera myös väki vankin, vaan tuta valtias saa, Agamemnon, Atreun poika, työnsä, akhaijien parhaan kun pani arvoa vaille!" Virkkaen noin hän nosti jok' ainoan mieltä ja voimaa.
Enimmin kaikista kuolevaisista ylisteli hän Akilleuta onnelliseksi, koska hänellä oli ollut sellainen ystävä kuin Patroklos ja hänen kunniansa oli tehnyt kuolemattomaksi sellainen runoilija kuin Homeros.
Taistelohonpa kiihti akhaijeja taas Patroklos rohkearinta, Aiait' ensin, joill' iso ilmankin jo ol' into: "Aiaat, taistelkaa halumiellä nyt, kuin oli teistä kumpikin ain' uros aimo, ja siitäkin viel' urohommin!
Vielä kun Helios korkeinnaan kuvull' ilmojen kulki, kaatoi kumpiakin tasataajaan peitsien tuiske; mutta kun päivä jo päin oli härkäin riisuma-aikaan, vastoin salliman arpaa sai ylivoiman akhaijit. Raastivat Kebrioneen pois telmeest' iliolaisten, alt' asetuiskeen, kiskoivat sovat sankarin yltä. Iliolaisia päin kävi Patroklos tuhoaikein.
Sulta ken ensiks sai, ken viimeisimpänä surman, Patroklos, kun taivahiset sua johti jo kuoloon? Ensiks Adrestos sekä Autonoos ja Ekheklos, poika Megaan Perimos, Melanippos ynnä Epistor, ensin nuo, Elasos ja Pylartes, Mulios sitten; heidät kaasi hän maahan, vaan muut karkkosi kaikki.
Patroklos tulee itkien Akhilleuksen luo ja moittii hänen kivenkovaa sydäntään: jollei tämä itse katso voivansa astua kansalaistensa avuksi, niin sallikoon ainakin Patrokloksen viedä myrmidonit taisteluun. Akhilleus suostuu tähän: Patroklos saa myrmidoneineen karkoittaa troialaiset laivoilta, mutta palatkoon sen tehtyään älköönkä taisteluinnossaan rynnätkö kaupunkiin asti.
Myrmidonein majat, laivat koht' oli eessä jo, urhon helkkyvin soitoin keksivät siell' ilahuttavan mieltään: soitin sorjapa tuo, hepo kaarillaan hopeainen, 187 saalis Akhilleun saama ol' linnast' Eetionin; mieltään sill' ilahutti hän laulaen urhojen töistä. Yksin Patroklos kera istui, ääneti vartoi loppuun kuullakseen jalon Aiakon aaluvan laulun.
Virkki ja heidät vei katon alle jo aimo Akhilleus, tarjosi kullekin istuimen punapurppura-verhon, joutuen kääntyi Patroklon, liki seisovan, puoleen: "Pöytään astia tuo avarampi, Menoition poika, viiniä vahvemmin pane, kullekin täyttäös malja, ystävät rakkaimmat näet astui kattoni alle." Virkki, ja Patroklos asekumppanin käskyä kuuli.