United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niinp' asun itse ma siis puen ylleni; tuoll' ylähällä voiton lankoja säätelevät kädet kuolematonten." Virkki ja sorjat suori jo ylleen vaskiset varjeet.
Viisaimmaksipa mielessään hän päätteli vihdoin luo Agamemnonin astua. Vaan urot urhoja tappain taisteli, kalskuen soi lujat vasket, rintojen varjeet, miestä kun miekat löi sekä keihäät kärkeväpäiset. Nestorin kohtasi tiellä jo kansain päät jumalaiset; laivoiltaan tuli nuo, kukin vasken vammoja kantain, Tydeun poika, Odysseus myös sekä suur' Agamemnon.
Tuolla jo laivat tupruelee tulenliekkejä. Kunp' ei niitä ne valtais vain, meill' ettei pääsyä oisi! Siis tamineet ota joutuisaan, väen koolle ma kutsun." Virkki, ja Patroklos puki ylleen välkkyvät varjeet.
Rantaan purkivat puut perätysten, kunne Akhilleus Patroklolle ja itselleen oli katsonut paikan. Vaan kun koottuna kaikk' oli määrätön paljous puita, ääreen istuutui väki vartoen. Mutta Akhilleus käski nyt myrmidonein sotimielten vaskiset varjeet suoria varrelleen, heti valjakot vaunuja viemään valjastaa, ja he nousi ja joutuin vyöttihe vaskiin, astui vaunuilleen aseurhot kuin ajajatkin.
Tuosta jo toisena keksi Odysseun, tieteli vanhus: "Virkkaos mulle nyt myös, rakas lapsi, ken tuo uros tuoll' on, ei niin varteva kuin Agamemnon, Atreun poika, vaan leveämmät hartiat on sekä ryhtevät ryntäät; riisunut varjeet kaikk' elonkasvaja-maahan on yltään, itsepä hän kuin oinas käy rivikuntia pitkin; jäärään villavahan hänet vertaisin, joka keskell' uuhten valkeauntuvien käy parvea suurta."
Vaan ma jos voitan, mulle Apollo jos suo asemaineen, niin pyhän Troian kaupunkiin vien riistetyt varjeet, nostan temppelihin ne ma noutavanuolen Apollon, vainajan laitan taas minä laivain luo tasalaitain, jotta akhaijit saa hiuskaunot haudata urhon, 85 laajan Hellesponton luo hänet sulkea kumpuun.
Mutta nyt moisia miks sydän miettii? Ei rukouksin mun tule kohdata hänt', ei helly hän, kuulevinaankaan 123 tarjoust' ei ole, vaan asehettoman tappavi kohta niinkuin naisen, kons' olen riisunut yltäni varjeet. Ei puheloihin puuttua nyt sopusuulla mun auta, niinkuin tammen taa tai kallion poika ja neito, poika ja neitonen istahtaa sulohaastelohonsa.
Asu vallass' on vihamiehen; ennen taistelemast' emo armas myös mua kielsi, kuin hänen saapuvan uudestaan ovat silmäni nähneet, mulle Hefaistolt' aikoi näät asun tuoda hän uljaan. Enkä mä tietäiskään, kenen varjeet ylleni yltäis muun kuin Aiaan vain, Telamonin aaluvan, kilpi; vaan hänen arvelen ottelevan etumaisna paraikaa surmatun Patroklon nyt suojana tappavin peitsin."
Häntä nopsat seurasivat kero-otsat abanttien urhot, aikoen mielessään tanakeihäin ruhtoa rikki vastaanottelijain sopavasket, rintojen varjeet; neljinkymmenin nää kera keuloin seurasi tummin.
Mutta kun pilviennostaja Zeus näki Hektorin ylleen vyöttävän varjeet nuo jumalaisen Peleun poian, päätä hän synkkänä puisti ja haasteli noin sydämessään: "Onneton, kuoloas et sinä lainkaan aattele, vaikk' on luona jo loppusi; vaan tamineihin taivahisiinpa vyöttäyt sankarin kantamihin, jota säikkyvät muutkin.