United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuostapa vanhemmat kotilinnass' Alkyoneksi 561 mainita alkoivat Kleopatraa, kosk' emo itki vaikertain polokohtaloaan kuin alkyon-lintu, pois kun ryösti ja vei hänet ampuja Foibos Apollo.
Perhoset ovat, kuten tietty, vähän turhamaisia; ne mielellään käyttävät kaikenlaisia koristeita. Ei se kuitenkaan ole heidän vikansa, että ovat niin kauniit; he eivät ole näet itse teettäneet vaatteitansa räätälillä. He ovat luonnostaan sellaiset kuin ovat. Kerran Apollo tuli vuokon luo ja sanoi hänelle: "jos sinä rakastat minua, niin rakastan minä sinua."
Runottaret antavat sinulle tämän huilun, jonka he tätä ennen antoivat Ascran ukolle ja jolla tämä soitellen kuljetteli jäykkiä villi-vuori-saarnia vuorilta alas. Laulele tällä Grynion metsän syntyä, ettei löytyisi lehtoa, josta Apollo enemmin kehuu."
Kun hän nyt vielä sai kuulla, että Hän on kaikkihyvä ja kaikkivanhurskas, tuli hän ehdottomasti ajatelleeksi, että sellaisen Luojan rinnalla Jupiter, Saturnus, Apollo, Juno, Vesta ja Venus ovat turhanpäiväinen, rähisevä joukko, jossa kaikki riitelevät yhtaikaa ja kukin tahtoo saada äänensä kuuluville.
Toisella seinällä taas nähdään Disputassa avonainen taivas ja kohta sen alla onnellinen maa, eikä niiden välillä näytä mikään häiriö koskaan olevan mahdollinen. Sitten soittaa siellä Apollo viuluaan laulun ja soiton haltiattarien ympäröimänä. Ja »Athenan koulussa» vallitsee täydellinen antiikki rauha, eikä sen tekijä näytä tietävän mistään muusta kuin elämän sopusoinnusta.
Hän ei tällä kertaa puhunut yksin sentähden, että häneltä puuttui rohkeutta, vaikka sitä tosin aina puuttui häneltä... Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt esiintymästä, sillä täytyihän tehdä jotakin taiteen hyväksi. Koska Apollo oli antanut hänelle ääntä, niin eihän jumalten lahjoja sopinut jättää käyttämättä. Hän kyllä ymmärsi, että se kuului hänen velvollisuuksiinsa valtakuntaa kohtaan.
Hadeen luo pian vaivuttaa hänet Peleun poika, kauasampujan neuvoa kun näet kuunteli houkko, sill' ei hältä Apollo nyt turmaa kolkkoa torju. Vaan miks aivan syyttä hän sais tuhon kärsiä tuiman toisien tähden vain, vaikk' armaat toi jumaloille palveet, antimet ain', asujoille hän aukean taivaan?
Niinkuin karkkoamaan sekapäisinä yön pimeässä lampaat tai härät saa pedon kahden karjuva hyökkäys, äkkiä yllättäin sydänyöllä, kun paimen on poissa: niin ol' akhaijein myös pako arka, kun heidät Apollo 326 pelkoon saatti ja soi sotureineen Hektorin voittaa. Kaataen karkasi mies päin miestä, ja rintama murtui.
Jos tämä julaistaan, niin vannon, että Achilles, vaikk' ois aivons' yhtä kuivat Kuin Libyan hiekka, kyllin kuivat ovat, Apollo tietköön! nuolen nopeudella Ja tuokiossa huomaa, että häntä Se tähtää haasto Hectorin. ULYSSES. Ja ajaa hänet toimeen, niinkö? NESTOR. Niin, Ja parast' oiskin. Kuka, pait Achilles, Vois Hectorilta kiistää kunniata Ja mainetta?
Paaden paljoa suuremman nyt tempasi Aias, heitti sen, heilauttain, min voi väki suunnaton suinkin; kilven ruhjoi järkäle tuo, iso kuin kivi myllyn, Hektorin polvia horjuttain; selin kenttähän kaatui kilven alle hän, vaan heti taas hänet nosti Apollo.