United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
LAERTES. Mun tahtoni, ei muuten koko mailma; Ja keinoni niin säästäin käytän, että Vähällä paljon teen. KUNINGAS. Laertes hyvä, Jos varmuutt' isäs kuolemasta etsit. Pelurin hurjan lailla kostollasko Noin tapat ystävän ja vihamiehen, Niin voittajan kuin menettäjän? LAERTES. En, Vaan vihamiehet. KUNINGAS. Tahdotko ne tietää?
No, arveletko vielä? Suo mun ensin Rukoilla täällä pyhän äidin eessä; Mä sitten vastaan. Hyvästi jää siksi. Kahdeksas kohtaus. Hurskas, pyhä äiti! Mult' äiti varhain kuoli. Turvan' oot sä, Ja äitini; inua kuule nyt kuin muinoin! Jos unhotti sun muut, mua toki kuule! Kuin kauan sielussani surra saan, Ja joka päivä ahdistuksess' olla, Kuin kauan vihamiehen' ylpeilee?
Siit, Panu! kuuli hän huudettavan ja tunsi reitalaisen äänen, niinkuin oli jo tuntenut koiran, jolle hänen häpeäkseen oli hänen nimensä annettu, ja joka heti oli isäntänsä vihamiehen vainunnut. Päästäkseen Panun käsistä kulki Panu voudin nientä kohden, jossa oli hänen entinen taikasaunansa, missä ennen avun tarvitsevia otti vastaan. Mutta ei tuntenut hän paikkoja entisiksi.
Irti jo Idomeneus nyt tempasi vartevan peitsen kaatunehesta, mut ei tamineita hän sorjia voinut harteilt' irroittaa asetuiskeen ankaran alla. Jäykennytp' oli polvi jo hält', oman jos piti peitsen jälkeen syöksyä tai vihamiehen heittoa väistää; siks soti paikoillaan hän torjuen turmiopäivää, ei jalat viemään pois näet kyllin kerkeät olleet.
Samaksi maaksi lahoo Isot ja pienet; mutta kunnioitus Maan elon enkeli se eri paikan Tok' ylhäisille suo ja alhaisille. Tuo vihamiehemme hän oli prinssi, Ja vaikka sai hän vihamiehen surman, Niin saakoon prinssin hautuun. GUIDERIUS. Hänet tuokaa. Thersites yhtä hyvä on kuin Ajax, Kun ovat kuolleet. ARVIRAGUS. Hänet tuokaa. Runon Sill' aikaa sanelemme. Ala, veljyt!
Jumalaa kiitetään ihmisen kuoltua, sanoi hän, mutta se tehdään siksi, että sielu on pelastunut ja ruumis päässyt lepoon elämän vaivoista. Jumalaa ei kiitetä vihamiehen kuolemasta. Kun syntinen kuolee paatumuksen tilassa, on kristillisempää rukoilla hänelle iankaikkista laupeutta. Sinä olet oikeassa, sanoi kreivi, se oli synnillinen kiitosuhri.
Ja kotipaikan valo saa, jot' äsken uhkas halla, ja lämmin liesi kohoaa nyt helläin kätten alla ja valaisee ja lämmittää, kun synkkää on ja pimeää ja elo kolkoks käypi. Mut näin kun yö taas peittää maan, niin saman lieden luota uus joukko lähtee sotimaan ja puoltamahan tuota. Ja aseet: rakkaus ja työ ne taaskin vihamiehen lyö ja uusi saadaan voitto. Paavo Cajander. Salomaa.
En vihaa, pyhä isä, näethän sen: Myös vihamiehen' eestä rukoilen. LORENZO. Puhu suoraan: mutkainen jos tunnustus, Niin mutkainen on myöskin vastaus. ROMEO. Siis suoraan: sydämmestä lemmin mä Kaunista Capuletin tytärtä. Hän mua lempii, niinkuin häntä minä; Vain puuttuu, että pyhään liittoon sinä Meit yhdistäisit.
Sen tehtyään on hänestä kuin olisi hän kiertänyt aseen vihamiehen kädestä, hän käy yhä rohkeammaksi, potkaisee raamatun alas lattiata pitkin menemään, niin että lehdet kahisevat, ja ruiskauttaa maljan sisällön alttariseinälle. Jotakin narahtaa, tuulenpuuska tunkee kirkkoon ja sammuttaa kynttilän. Taas narahtaa samalla lailla ja paukahtaa. Se oli kai luukku, joka avautui ja sulkeutui.
Onko minut saatu ilmi?... Ei, neuvo on liian hyvä vihamiehen kädestä tulleeksi. Mutta jos se on ystävän kirjoittama, niin onhan moinen salakähmäily tuiki tarpeeton. Näemmehän joka päivä toisemme ja voimme neuvotteluissamme suullisesti kehoittaa toisiamme tarpeelliseen varovaisuuteen. Hän soitti kamaripalvelijan luokseen ja kysyi, kuka kirjeen oli tuonut.