United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Antaisin kyllä enemmänkin, jos vaan minulla olisi. VIRVELI. Vai on tämä teidän säästönne! Ottakaa se takaisin sitten. KAISA. En ota. Minä annoin sen Roopen tähden. Pitäkää se vaan! VIRVELI.
"Tässä, herra kuningas, ota tämä käärö ja lue se. "Siinä on Adalgotin ja Goton kohtalo; menneisyys ja tulevaisuus, sanoi isoisä." SEITSEM
MIKKO. Minä en luovu Anna Liisasta. Minä en anna häntä toiselle, sillä hän on niin hyvä kuin minun vaimoni jos kohta ei olekaan vielä papin edessä seisottu. JOHANNES. Hänen vaimonsa? Anna Liisa onko se totta? Sano pian! RIIKKA. Sinä hävytön mies! KORTESUO. Ota takaisin nuo sanat heti paikalla. Taikka tässä ei kunnian kukko laula. Ota takaisin nuo sanat, kuuletko sinä? Ja sitten polvillesi!
Mut liian olen vanha oppilaaksi, Niin, liian vanha imettäjän vauvaks. Siis tuomios on mykkää kuolemaa, Kun kiel' ei omaa kieltään käyttää saa. KUNINGAS RICHARD. Herättää sääliämme älä koita; Sait tuomios: on myöhä vaikeroita. NORFOLK. Pois valoisasta kotimaasta käännyn, Ja iki-öiden synkkään varjoon näännyn. KUNINGAS RICHARD. Palaja vielä: ota matkaan vala. Kätenne henkipatot miekallemme!
Palatessaan hän virkkoi: "Tule mukaan nyt, huomenna saat muuta kuin peuranlihaa." Sitten he menivät virran suulle, jossa oli avovettä. Jään reunaa pitkin he hakkasivat pieniä reikiä, ja Pekka virkkoi: "No, Antti, ota nyt koukkusi esille. Tässä ovat minun koukkuni", ja sitten hän otti sammaltukosta esille muutamia sammakoita, jotka oli pyydystänyt suolta lähteen ympäristöltä.
Ikän' uudelleen taas elin, Pienoisia kasvattelin; Työst' en luovuttanut kättä, Päivät päästään ponnistin: Enempi puoli täyttämättä Jäi, mit' ennen uneksin. Vakav' on ja miehuukas Neljäkymmen vuotias. Ikän' uudelleen viel' elin, Hiljaisena huokaelin: Koht' on tullut elon ilta, Polkuain siis viitatkoon Armon säde taivahilta Rauhan lepokammioon! Ota, Herra, huomahas Kahdekskymmen vuotias!
"Ota minun nysäni lainaksi, Juhl! erinomaista tupakkaa... Birdseytä, Liverpoolissa ostettua!"... "Sikari, Juhl!" hänelle osoitettiin kahdelta puolelta. "Nyt käymme istumaan, pojat! ja sitten kokoamme yhteen punssimaljaksi! Mitä Juhl?
Veip' on vettä taatollensa: "Ota vettä taattoseni!" Taatto taisi vastaella, Taatto kirvesvarrellensa: "Mene portto poikemmaksi, Tulen lautta tuonemmaksi! Et ollut ve'en etsossa, Olit sulhasen etsossa, Punapaulan puujelossa, Kautokengän katselossa." Veip' on vettä maammollensa: "Ota vettä maammoseni!"
"Niin, aivan hirmuisesti, ja nyt onkin Lokakuun seitsemäs päivä." "Ota alas korkeasti autuas kuningas," lausui sir Edward, "ja anna tehdä taulua varten laatikko!" "Hänen majesteetinsa kuningas Kaarlo ensimäinenkö, jalo ja kaivattu muistossa?" kysyi Juho suuresti ihmetellen.
De la Barre vastasi kylmäkiskoisesti: »Pitääkö nyt tyhmäin etuluulojen saada vallita miestä, joka johtaa tuhansia ja jota sekä ylhäiset että alhaiset alinomaa ylistelevät sotajoukkomme ensimäiseksi mieheksi?» »Jää hyvästi!» sanoi Armfelt. »Ota vastaan tässä viimeiset sanani! Tulkoon kohtalomme millaiseksi hyvänsä, niin minä en koskaan, en hädässä enkä ilossa, unhota, että sinä olit aseveljeni.»