United States or Dominican Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rejer aprikoi hänen leukansa oli taskussa. "Useita naisia on jo kutsuttu" jatkoi kertoja, "sinne ... ja ylipursimiehen kaksi tytärtä... Niin, ja Saara Rördam myös." "Tietysti, he poimivat parhaat meikäläisistä!..." "Hänen kanssaan sinun pitäisi tanssia, Juhl!"
"Merkillistä kyllä," sanoi pursimies Torgersen, joka piti puheen ... "ei ketään ole, josta ei tuntuisi kuin Rejer Juhl ikäänkuin kuuluisi peränpuolelle ... minusta on tuntunut siltä aina siitä asti kuin hän tuli laivalle!" "Niin se on tuntunut meistä kaikistakin!" kuului jätkien yhteinen vastaus... "Eläköön perämies Juhl!"
"Talonpoikaistavat ... talonpoikaislaivuri ... talonpoikaislaiva! ... vaan heti pääsenkin tästä!" mutisi perämies. "Koiranelämää tämä kalastaminen... "No niin Rejer Juhl! ... eipä sillä, ett'ei se minusta olisi ollut hiiden hyvää.
Tuolla haukotteli se hirtehinen taas, juuri kuin meni koulunovesta!... "Kuuleppas!" huusi purjehdusopettaja äkkiä hänelle takaapäin "sinä Juhl sanos minulle tässä kahden kesken ... miksi sinä käyt niin ohuissa vaatteissa?" "Minäkö? minulla ei ole koskaan vilu!" Rejer tunsi kopeutensa kovasti loukkautuneen meriupseerin edessä: "Ei hätää! sukuni on varakasta jos vaan tahtoisin vaivata sitä."
Olette jo ottaneet hyvin monta hattua ja lakkia päästänne kauneuden voiman vaikutuksesta, luulen ma!" "Me lennämme kaikki tulta kohti, Juhl!" vastasi hän miettiväisesti "vaan ... tällä kertaa luulen minä perämies Lindin syttyneen todenteolla." Rejer käveli edestakaisin. Eiköhän ensimmäinen perämies kohta mene kannen alle?... Eiköhän hänen mielensä tehne jo levolle näin myöhään yöllä?
Hän sai vihdoinkin siihen piirretyksi paksuilla kirjaimilla: "C. Rördam tyttärineen," ja riputti tupakanporoa päälle: "Kas niin, harvinainen ystäväni, Juhl! nyt tulee tilaisuus merijätkälle pyörähdellä. Maksaa vaan kirjoittaa nimensä niin, ja kaksi markkaa sitä paitse!" lisäsi hän kuivasti "vaan siihen on nuorisolla aina varoja!"
Oli ihan tuskallisen tukalaa kävellä tässä ja kuunnella ja vastata! hän tunsi käyvän itselleen vaikeaksi hillitä mieltänsä. "... Ja sitten et ole kenenkään naisen kuullut vastaavan niinkuin hänen, Juhl!... Se osoittaa kuinka uljas ja komea hän on kannelta, sielunsa puolesta tarkoitan minä!" pitkitti Lind taas.
Hän oli asettanut peilin piirongin päälle ja talikynttelin kummallekin puolelle: "Huviteltu aivan kauheasti siellä Sande-vuonossa!... En arvellut sinun kuolevan kuitenkaan viikkoon tai pariin, Juhl! kunnes voisin tulla kapteenin kanssa puhumaan ennakkoannosta sinulle.
Tiedäthän, että me aina voimme lainata sinulle rahaa!... Sano vaan minulle sillä vaikk'ei minulla itselläni olekaan rahaa, niin tiedän minä kummallekin kolme miestä, jotka voivat höllittää... Semmoinen merimies seisoa puita hakkaamassa!" Nyt tuli joku ovelle ilmoittamaan, että huomeniltana olisi merimiestanssiaiset Laurvigissä: "Menetkö sinä, Juhl, niin tulen minäkin?" "Ja minä!" "Minä myös!"
"Mutta Juhl! teidän pitää tulla järkeenne! Neljä ... neljä lasta"... "Hauskuutta vaan, sanon minä! kun olen matkalla, on ihan välttämätöntäkin, että ne ovat talossa!" Neiti seisoi ääneti.