United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !


En, ikävä kyllä, tullut kiinnittäneeksi niitä paperille, enkä siis uskalla ruveta niitä toistamaan, mutta eräästä joulusta, jonka hän lastensa kera vietti Suomen puolella Kuokkalassa joku venäläinen perhe oli luovuttanut sikäläisen kesähuvilansa heidän käytettäväkseen hän kirjoitti minulle seuraavasti: »Me olemme viettäneet joulumme aivan harvinaisella tavalla.

"Mies parka, mistä te luulette hänen nyt leivät ottavan?" "Hänellä ei ole itselläänkään mitään." "Se on hänen asiansa." "Hän yksin on saattanut meidät kurjuuteen." "Hän yksin on syyllinen." "Miksi hän ei ole aikoja sitten luovuttanut kaupunkia keisarille?" "Niin, oikealle hallitsijallemme." "Kirotut olkoot barbaarit!" "He ovat yksin syylliset." "Eivät kaikki, kuningas yksin." "Ettekö näe?

Stoalaisella uhrautuvaisuudella olisi vanha hoviministeri Rosen luovuttanut palatsinsa tätä tilaisuutta varten, jonka yleisen tavan mukaan piti tapahtua mahdollisimman juhlallisesti ja julkisesti.

Prefekti rypisti otsaansa. Narses huomasi tämän. "Olisin luovuttanut päällikkyyden sinulle, prefekti", sanoi hän, "mutta sinä et kai tahdo katsella joutilaana Helvillumissa. "Minä tarvitsen sinua ja pelättyä miekkaasi Capraen ja Taginaen valloituksessa." "Ja jos kaadun hyökkäyksessä", virkkoi Cethegus hymyillen, "niin keisarin sotapäällikkö ei silti sure itseään kuoliaaksi."

Se oli sotilaallisesti ennenaikainen, valtiollisesti myöhästynyt. Jos tuo surkea linnanpäällikkö Stössel olisi kahdeksaa päivää aikaisemmin luovuttanut merilinnan viholliselle, niin vapausmanifesti 30 p:ltä lokak. 1905, joka silloin tuli liian myöhään, olisi ilmestynyt jo 25 p. jouluk. 1904 ja Venäjän kansalta säästänyt paljon onnettomuutta ja kärsimyksiä.

GLOSTER. Kent maanpaossa! Vihass' eris Ranska! Kuningas tiessään! luovuttanut vallan! Ja tullut elätiks! Ja tämä kaikki Yht'äkkiä! No, Edmund, mitä uutta? Anteeksi, teidän armonne, ei mitään. GLOSTER. Miksi niin kiirein koetit tuota kirjettä salata? EDMUND. En tiedä mitään uutta, mylord. GLOSTER. Mitä paperia sinä luit? EDMUND. En mitään, mylord. GLOSTER. Vai et mitään?

Moni uhkea talon tytär kadehti tuota suloista ja kalveata morsianta, ja päätti hänen varmaankin noitumisella voittaneen Koiviston nuoren ja rikkaan isännän sydämen. Koiviston isäntä oli luovuttanut talon hallituksen pojalleen. Mutta Yrjö, joka aina lapsuudesta oli ollut ylpeä ja itsekäs, alkoi heti ylvästellä rikkauksillaan ja laiminlöi talon hoidon.

Ja kun katsoin taakseni, hän vaipui. ROUVA VALTANEN: Mutta ehkä hän sitten jälleen pääsi pinnalle, ehkä hän tapasi toisen airon, niin Uuno, toisen airon ... voi menkää, menkää rantaan... UUNO: Toinen airo ajelehti edelläni, minun uidessani jo kaukana, kaukana onnettomuuspaikalta. MARTTA: Miksi et luovuttanut omaa airoasi hänelle? Sinähän olet parempi uimaan...

Mutta kun tuota huonetta välttämättä tarvitsin? kun ennakolta tiesin, että herra majuri itse olisi sen hyväntahtoisesti luovuttanut, jos vain olisimme kyllin kauan voineet odottaa hänen paluutaan? Olisiko minun siis pitänyt taas käännyttää sellainen vieras herrasväki oveltani? Olisiko minun pitänyt tahallani työntää sellainen ansio toisen isännän kitaan?

Ja mitä siinä nyt lie heistä niin erinomaista?... Ne näyttivät kuiskuttelevan toisilleen ja katselevan häntä vielä kirkossakin. Penkin päässä käytävien risteyksessä oli istunut ihan tuntematon tyttö ja luovuttanut heti pyytämättä paikkansa Söderlingskalle. Ei, eihän sitä mitenkään olisi voinut tehdä toisin, vaikka sitten niillä rahoilla olisi voinutkin ostaa Saukon ja koko maailman.