United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !


BUCKINGHAM. Edwardin lapset, Hastings, Rivers, Grey, Sa, hurskas Henrik, kaunis poikas Edward, Vaughan ja kaikki, jotka tunnottomat, Salaiset ilkijuonet surmaan syöksi, Jos synkät suuttunehet sielunne Näkevät halki pilvein tämän hetken, Niin kostoks ilkkukaa mun loppuani! Nyt henkien on päivä, eikö niin? SHERIFFI. On, hyvä herra. BUCKINGHAM. Henkien siis päivä On minun ruumihini tuomiopäivä.

Sun Edwardis on kuollut, joka tappoi Mun Edwardini; toinen Edwardisi Myös kuollut minun Edwardini kostoks; York oli korvaus vaan, kun nämä kaksi Mun suurta hukkaani ei vastanneet. On kuollut sulta Clarence, joka surmas Mun Edwardini; synkkään hautaan syösty Tään raivon näytelmän on näkijätkin, Himokas Hastings, Rivers, Vaughan, Grey.

Kostoks silloin aimo Akhilleus Hektorin surmaa. Siitäpä hetkest' alkaen myös minä iliolaiset karkkoamaan panen laivojen luot' yhä, kunnes akhaijit valtaa korkean Troian Athenen antamin neuvoin.

TITUS. On väärin noin mua viivykkeillä syöttää. Palavaan järveen itse sukellan Ja kantapäistä hänet sieltä nostan. Olemme pensait', eikä setripuita, Ei suuriluisia kuin kyklopit, Mut rautaa, Marcus, selkäranka rautaa; Vaikk' eihän tätä tuskaa selkä kestä! Ja kosk' ei maasta eikä manalasta Saa oikeutta, niin taivaan jumalia Me pyydämme, ett' alas Oikeuden He lähettävät kostoks tuskillemme.

Kostoks sen tihutyön sekä pilkan vaati nyt vanhus siis osan runsaan, vaan sotasaaliin muun jakelutti kansan kesken, jott' osa oikea kullekin koituis.

Vuoroons' Aias huusi nyt Pulydamas-uroholle: "Miettiös, Pulydamas, sekä suoraan virkkaos, eikö kelpaa moinen mies Prothoenorin kuoleman kostoks; ei ole halpa hän muodoltaan, juurt' ei mitätöntä, vaan Antenorin lie, hepourhon, veljiä taikka poikia; näät samat aivan häll' oli kasvojen juonteet." Noin, toden arvaten, huusi; ja vimmastui väki Troian.

»Lajos, Endre kuolkoot: Lapsi lapsen hintaOnneks miekkaa vastaan syöksee Nyt Gyulafin rinta. »Joutuun konna kiinni!... Oi, Cselényi! Pian!...» Siinä hovimiesten teuraaks Joutuu Felicián. »Veriss' on sun sormes, Turhaan tuo ei vuoda: Mitä tahdot, puolisoni, Kivun kostoks suoda?» »Etusormestani Immen ihanaisen, Pitkäsormest' uhkasurman Nuoren nuorukaisen;

Puhkesi Pulydamas ilohuutoon raikuvin äänin: "Suott' ei jänterikäs käsi uljaan Panthoon poian peistään heittänyt lie, minä luulen, vaan joku kostoks otti Akhaian mies sen ruumiiseensa ja mahtaa matkata Hadeen kartanohon sitä sauvana käyttäin." Noin hän kerskaten huusi ja vimmaan saatti akhaijit; muist' yli tuimistui Telamonin urhea poika, 459 ankara Aias, näät lähin kumppani hält' oli kaattu.

Kuin jalopeuraa kaks ison vuohen vie, hajotellen koirat iskevähampaiset, läpi viidakon sankan viepi ja leuoissaan sitä kantaa maast' ylähällä: Aiaat kumpikin noin hänet nosti ja vei sopavälkyt, pois asun riistivät yltä, ja sorjan, suonevan kaulan kostoks Amfimakhon löi poikki Oileun poika, kääntyen viskasi miesvilinään hän pään kuni pallon; Hektorin jalkoihin, pölyn keskeen kieri se maahan.