Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. lokakuuta 2025
Vaan kuin valkea tai rajumyrskyn riehuva pyörre riensivät iliolaiset päin kera Hektorin innoin, huutaen, pauhaten; toivona heill' oli laivat akhaijein vallata, niitten luo urot vaivuttaa valioimmat.
Saapua sankarimainein suo taas laivojen luokse, tehty kun uljas on työ, jota muistavat iliolaiset!" Turvasi myös sotaärjyinen Diomedes Atheneen: "Zeun tytär, voimin voittamaton, nyt myös mua kuullos! Käy kera mun, kuin kanss' olit taattoni, Tydeun kuulun, kons' oli kerta hän airut akhaijein laittama Thebeen.
Hervoten vastasi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Vannotan vanhempais, oman henkesi, polvies kautta, ällös laivojen luo mua heittäkö koirien raastaa, vaan ota lunnaat; kukkurapäin on vaskea, kultaa taattoni antava sulle ja armas äitini. Ruumis luovuta heille sa taas, rovioll' ett' iliolaiset, miehet, naisetkin, minut polttais leimuavalla."
Toisa ja toisa kun noin kävi aatos, Athene jo astui miehekkään Diomedeen luo sekä näin sanan virkkoi: "Muista jo joutua pois, uromielen Tydeun poika, haaksien hankavien tykö, tai pako pakkona ehk' on. Voi joku kuoloton valveuttaa myös iliolaiset."
Soittosi ei, Afroditen ei suloantimet auttais, 54 kutrisi, muotosi muu, pölykössä kun pyörivä oisit! Arkoja iliolaiset on totta, sun aikoja muuten kai kivivaippa jo vaatettais, tihutöittesi palkka!" Hälle Aleksandros jumaluhkea vastasi jälleen: "Hektor, syystäpä nyt mua nuhtelit etk' asiatta.
Virkki; ja myöntyi myös isä ihmisien, jumalainkin, lausui näin sanat siivekkäät jo Athenea käskein: "Rientäös Ilionin ja Akhaian joukkojen keskeen koittamahan, kuink' ensin akhaijeja iliolaiset vastoin liittoa loukkaamaan ani-aimoja saisit!" Innokas ilmankin, sanast' yltyi tuosta Athene, oitis Olympon korkeudest' alas myrskynä riensi.
Vihdoin virkkoi näin sotaärjyinen Diomedes: "Eipä Aleksandron nyt aarteet hellytä meitä, ei Helene edes; sillä jo tuon vähä lapsikin huomaa, turmion pauloiss' ett' ovat nyt polot iliolaiset." Virkki, ja riemuten suosiotaan uroholle akhaijit huus sanat kuullessaan hepokuulun Tydeun poian.
Parhaimmaksipa mielessään Zeus päätteli vihdoin, ett' asekumppani aimo Akhilleun, Peleun poian, iliolaiset, myös asevälkyn Hektorin vielä päin kotimuureja karkoittais, mont' iskisi maahan. Ensiks säikkymähän hän saattoi Hektorin mielen. Karkasi vaunuilleen, pois käänsi ne, muitakin käski Hektor karkkoamaan; Zeun vaaka jo selvisi hälle.
Näin hyväneuvoisesti hän haastoi heille ja lausui: "Voi, suru suuripa totta jo koituu maalle Akhaian; riemuitsee Priamos sekä myös Priamon pojat totta, iliolaiset muutkin saa ilon kukkurapäisen nyt tämän kuullessaan, vihakiistaan kuinka te käytte, 257 neuvojat oivimmat te akhaijein, ottelijatkin. Vaan mua kuulkaa; nuoremp' on mua kumpikin teistä.
Muuria vankkaa päin isoll' äänell' iliolaiset karkasivat, häränvuotaiset kohotettuna kilvet, Asios johtajanaan, Adamas kera, Asion poika, Oinomaos ja Thoon sekä Iamenos ja Orestes.
Päivän Sana
Muut Etsivät