United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kas Aurinkoa, joka otsaas paistaa, kas ruohoa, kas puita, kukkasia, joit' itsestään maa täällä ilmi loitsee! Sikskuin ne silmät kauniit, jotka itkein sun mulle uskoi, tulee iloisina, voit istahtaa, voit käydä kesken kukkain. Nyt sanaa, merkkiä mult' ällös varro; on tahtosi nyt vapaa, suora, terve, ja väärin ois sit' olla seuraamatta; suon sulle itses yli kruunun, mitran.» Kahdeksaskolmatta laulu
Kävimme eespäin, sikskuin Mestarini otolliseksi näki mulle näyttää sen olennon, mi kerran kaunis oli. Mun työnsi eteensä ja seisahutti sanoen: »Tuon on Dis ja tuoss' on paikka, mi suita vaativa on miehen mieltä.» Lukija, ällös kysy, kuinka silloin vapisin, jähmetyin, näät sit' en sanoin ma kirjoita, kun sanat kaikk' ei riittäisi
Ja minä, laulut lehtoin toisten taitain, tuon tunnen niinkuin oma kutsuis maa, soi helke hillebardein, rautapaitain, ritarit rientää, liput leimuaa, ne yli ryntää elon, kuolon aitain, ne pois kuin rautamyrsky ratsastaa, ne nousee, mennen merta, maata pitkin, Tavastit, Kurjet, Hornit, Flemingitkin. Ah, Catharina! Enää en ma kestä, lupauksen rikon, jonka Sulle tein. Mua ällös epää, enää ällös estä!
Kas Aurinkoa, joka otsaas paistaa, kas ruohoa, kas puita, kukkasia, joit' itsestään maa täällä ilmi loitsee! Sikskuin ne silmät kauniit, jotka itkein sun mulle uskoi, tulee iloisina, voit istahtaa, voit käydä kesken kukkain. Nyt sanaa, merkkiä mult' ällös varro; on tahtosi nyt vapaa, suora, terve, ja väärin ois sit' olla seuraamatta; suon sulle itses yli kruunun, mitran.» Kahdeksaskolmatta laulu
Ma tuskakseni olen havainnut Ne tuhotyöt, kuin poissa ollessani Nuo kristikoirat ovat tehneet täällä. KERTTU. Nuo kristikoirat! Taivaan Jumala! LALLI. Sä ällös pelkää Kerttu! Huoletta Sa ollos aivan, sillä kotia Jo saapui Lalli! Sangen tylysti He ovat seutujamme pidelleet, Mut hirveästi heille kostamme! Tuo karsikkoimme pilaaminen sekin On luultavasti heidän ilkitöitään? Vai kuinka?
Barbaarein, Saraseenein naiset koska kuria tarvinneet on hengellistä tai muuta verhottuina käydäksensä! Mut jos nuo julkeat jo tietäisivät, mit' Taivas nopsa valmistaapi heille, suut heillä auki ois jo ulvomahan. Näät ennustaitoni jos ei mua petä, he ennen huolta saa kuin parroittuvat nyt laulateltavien lasten posket. No, veli! Mutta ällös piile enää!
Tiedänhän, että Sinua lienee hirveästi petetty, muuten et saattaisi surmauttaa Genoveevaasi etkä lastasi. Mutta kun kerran saat tietää petoksen, niin ällös murehdi liiaksi. Rakastithan minua aina. Sinä et ole syypää kuolemaani. Niin oli Jumalan tahto.
Ukko, auta orjan lasta, nosta polves päälle kiltti, korjaa koito maailmasta, kapaloissa kauas kanna, hyvin kätke hallan-arkaa, isää ällös ilmi anna; kohta kynnän Kalman sarkaa.
DAGNY. Gunnar on sinun kasvin-veljesi; minä tuntisin sinut todella huonosti, jos kieltäisit hänen pyyntöään. Ystävyyttä olet mulle osoittanut kaikkialla; ethän tälläkään kertaa vastustane toivoani! DAGNY. Etkä lähde maasta, kun Hjördis kotonaan vihaansa keittää; ällös, ällös tehkö niin! GUNNAR. Suuresti olen tehnyt vääryyttä
Ah, maittia se vaan on naisen lempi Ei maksan syttyä, vaan kitalaen Sit' inho, tyrtymys ja kyllyys vaivaa; Mun lempeni on nälkäinen kuin meri Ja yhtä huvettava. Rakkautta, Jota nainen minuun tuntee, ällös vertaa Mun lempeeni Oliviata kohtaan. VIOLA. Tiedänpä HERTTUA. Mitä tiedät? VIOLA. Liian hyvin Ma tiedän naisen lemmen. Toden totta, Heill' yhtä lämmin sydän on kuin meillä.