Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Ja niinkuin rannan paljastaa tai peittää kuun-taivaan kierto lakkaamatta, samoin on kohtalo Firenzen kaupunginkin. Siks ällös ihmettele, jos ma kerron sinulle suurista Firenzen, joiden jo maine kätkeynyt on ajan kera. Oon nähnyt Ughit, Alberichit, Grecit, Filippit, Catellinit ja Ormannit, nuo vaipuissaankin kuulut kansalaiset.
Minä koetin myöskin runoutta. Minä aloitin yhtä kirjettä seuraavalla säkeellä: "Oi, ällös muistako mitään muuta" mutta tämä johdatti mieleeni viidettä Marraskuuta ja kävi hullunpäiväiseksi. Monen yrityksen jälkeen kirjoitin: "Rakas Agnes'ini. Sinun kirjeesi on sinun kaltaisesi, ja mitä suurempaa ylistystä saattaisin siitä sanoa? Minä tulen kello neljä. Ystävällisesti ja surullisesti.
MAUNU. Ell'en mä, herra pispa, mieliksi Voi olla teille, lähden kotia Kuin tosin lähdenkin ja armeijan Mä heitän itse teidän huostahan! PISPA HENRIK. Sit' ällös tehkö uljas ritari. En aikonut mä teitä loukata. Ja teidän suurta sota-mainettanne Ja kuuluisaa en suinkaan halveksi. Mut rakkauden vaatimuksia Myös sankarinkin tulee noudattaa Ja Herran säätämiä muistella.
Mon' ompi uponunna Vetehen, hukkununna, Ei kukaan viinahan; Ken siihen kurkistaapi, Se virvoituksen saapi; Luo silmäs viinahan! Kun lähteen silmä vuotaa, Sä ällös katso tuota, Luo silmäs viinahan! Kun luot, myös juoda muista, Kun loppuu, toista puista; Nyt juo sä pohjahan! Päivän kuvat. Kaukaa näen pilven lennon, Illanrusko kultaa sen, Päivä saapi kuollon hennon, Mennen poijes maillehen.
Barbaarein, Saraseenein naiset koska kuria tarvinneet on hengellistä tai muuta verhottuina käydäksensä! Mut jos nuo julkeat jo tietäisivät, mit' Taivas nopsa valmistaapi heille, suut heillä auki ois jo ulvomahan. Näät ennustaitoni jos ei mua petä, he ennen huolta saa kuin parroittuvat nyt laulateltavien lasten posket. No, veli! Mutta ällös piile enää!
Käy suusta suuhun siellä nyt kumma kuiskina: "Oi, ällös, veikko, sisko, sä hengen yöhön jää, Vaan valost', ihanteista uutt' etsi elämää!" Noin salomailla huuto nyt suuri huminoi. Noin kaikuu Karjalassa, noin Pohjanmaalla soi. Myös Auran rantamilta se huuto kohouu, Ja samaa Savo huutaa ja kaikki Suomi muu.
Sa hyvähuutoja jos joukon kaipaat, niin ällös puhuko, vaan sammalla, ja hosianna huutaa he, jos saavut sa ratsastaen aasintammalla.
Sä tiedät kyllä: nuoruus, into, toivo On iät kaiket yhteen kuuluneet, Ja nuorten into, lämpö, toivo, rakkaus On edistyksen hyödyks toimineet. Siks ällös pilkkaa, ällös surkutellos, Ja armos säästä paikkaan parempaan, Innotta nuoruus, päiv' on auringotta, Vuos kevähättä, elon varjo vaan.
Ma hälle: »Vielä tässä hahmossani, min kuolo poistaa, ylöspäin ma kiipeen ja käynyt kauhut helvetin ma olen. Kun ottanut mun laupeuteensa Luoja niin on, ett' tahtoo kartanonsa näyttää tavalla nykyisestä poikkeevalla, sa ällös salaa, kuka ennen olit, vaan nimes virka, suunta suora neuvo, solalle että sanas meitä johtais!»
Merellä tuolla Viel' äskeisin hyrskyt soi, Vaan tyynnä sen kalvo kaunis Nyt välkkyy ja unelmoi! Siis ällös, impeni, surko!
Päivän Sana
Muut Etsivät