Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Ruhtinas toiveitten, Ainaisen Siitä kiitoksemme niität, Helmen kruunuus hele'immän liität: Kansan rakkauden. Suuri sota valost' oli taisteltu, Vuoren helmast' aurinkokin voitettu, Kynnettihin maita, kuokittihin soita, Kylvää kyyhäteltiin Sammon muruloita. Salo siloaa ja mielin kasvaa maa, Kalevalan kallis touko orastaa, Siemen näyttää itävän ja hyötyvänkin; Silloin istutettiin taimi etelänkin.
Käy suusta suuhun siellä nyt kumma kuiskina: "Oi, ällös, veikko, sisko, sä hengen yöhön jää, Vaan valost', ihanteista uutt' etsi elämää!" Noin salomailla huuto nyt suuri huminoi. Noin kaikuu Karjalassa, noin Pohjanmaalla soi. Myös Auran rantamilta se huuto kohouu, Ja samaa Savo huutaa ja kaikki Suomi muu.
Oi, kiitos, kylväjä Sä hellänhellä, Sun ohjeistas, Sun opetuksistas! Oi, kiitos vielä, valost' ikuisesta, Joll' avata Sa koetit sydämet, Ja neuvosta, ett' iki-ilmapiiriin On tähdättävä aina katsehet! Nyt elon ilta on jo Sulla ilta Tuo tyyni olkoon, kirkas, murheeton! Ja kaikkivoipa kauvan, kauvan vielä Sun, äitikulta, elää suokohon!
Liekö vanhus Korkeampain valtain turviss' ollut? Kun hän toivotonna katsoi ylös, Loisti siniraita pilvilöistä, Valon enne. Kirkossapa virsi Alkoi silloin; luodoll' autiolla Hengittikin tuulen ensi viima Lehvissä, ja ensi leivo lensi, Heränneenä valost', ilmaan. Poies Haihtui luonnon horros.
Sinulle äiti lauloi näin: "Valosta puhkeaa Maan ruusut valost' ystäväin Myös sydän aukeaa." Loispoika pirtin nurkassa Peikoista kuuli vaan. Häll' äiti lauloi: "Petoja On asuvaiset maan." Näin tunteet julmat, katkerat Poik' imi äidistään; Sai pedon kynnet, hampahat, Pirtistä lähteissään. Nyt loisen poika maailmaa Hurjasti raatelee: Yöt murhaten hän rosvoaa, Korvessa karkelee.
Päivän Sana
Muut Etsivät