Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Kule kullaisna käkenä, hope'isna kyyhkyläisnä, siirry siikana sivutse, veteleite veen kalana, viere villakuontalona, kule pellavaskupona, kätke kynnet karvoihisi, hampahat ikenihisi, jottei karja kammastuisi, pieni vilja pillastuisi!
Kyllähän sen kaikki tietävät, minä paha olen puremahan. Mulla on terävät hampahat ja purasen haavan pahan. Pientä minä purasen ja suurempaa, en heikompaakaan säästä. Jos en eestä uskalla niin purasen kantapäästä. Ennen oli hävyllä pitkä häntä kun en ollut minä mailla. Heti kun minä sain hampahat, oli häpykin häntää vailla.
Ei lohessa laulajata, hauissa karehtijata: lohen on leuat longallahan, hauin hampahat hajalla. Etsittihin laulajata, laaullista laulajata, kunnollista kukkujata, kaunista karehtijata: lapsi on tuotu laulajaksi, poika kunnon kukkujaksi. Ei lapsessa laulajata, kuolasuussa kukkujata: lapsen kiel' on kimmeltynnä, kielen kanta kammeltunna.
"Niin runsaasti kuin merten rannalla On santaa, syntiä on tunnolla Myös meidän pastorin", näin hoetaan. Se parjausta on, sill' eihän hällä Oo omaatuntoa, näät, ollenkaan. On Pirjo-eukolla taas hampahat, Näät ihko uudet, vaikka irtonaiset. Tää hyvin kyllä ois, mut vahinko Vaan siitä, ettei enää hampaissansa Nyt kukaan taida pysyä. Voi toki!
Taideniekka väitti: »Teill' on silmät oravaisen.» Anja-rouva naurun päästi kauvas kaikuvaisen. »Kenpä tietää, hampahat myös oravan teill' lienee?» Anja-rouva nauroi sekä vastas: »Herra tiennee! Vaarallista varmahan ei oravan lie puru.» Taideniekka huokas: »Ah, se on kuin sydänsuru! Oravainen hampahansa yhteen aina puree.» Anja nauroi: »Houkka on, ken oravan tähden suree.»
Kaunis on yön tähti Ganges-virran pinnalla; katso, hän väräjävi ylkänsä rinnalla, iho eebenpuusta, hampahat valkean, pyhän norsun luusta. Intia: »Arvaatko, armas, mikä mieli on matkamme? Tiedätkö, mitä kohti kotitietä jatkamme?» Ninive: »Tiedä en, oma kulta, oikeata, väärää. Kuinka siis muistaisin matkamme määrää?» Intia: »Entä jos eksymme elontiellä, kukkani? Entä jos raukeat erämaahan, rukkani?»
Astuen kolme askelta tulijata vastaan teki hän vasemmalla kantapäällään kolme viisikantaa lumeen ja manasi: »Villa suusi, villa paasi, villa viisi hammastasi, villaiset sinun vihasi, katke kynnet karvoihisi, hampahat ikenihisi!» Ne tehtyään peräytyi Panu yhdeksän askelta ja odotti keihäs tanassa karhun tuloa, varmana siitä, ettei se viisikantain yli uskaltaisi tulla.
Ken käski hänen siinä ijässä nuoria tyttöjä silmäilemään, semminkin ollen, kuten puolestansa vaimokin hänestä kertoen lausuu: "Sain miehen minäki viimmen, Tuli toivottu toveri; Oisi ukko, mi parahin, Vaan on vähän vanhanlainen, Iho ilkiän näköinen, Kasvot mennyt kaitaseksi Nahka noussut korkialle, Hampahat sitäi pahemmat Puolet aikojain puretan."
"Mielikki, metsän emäntä, Tellervo, Tapion vaimo! Kytke kiinni koiroasi, rakentele rakkiasi kuusamisehen kujahan, talahasen tammisehen! "Otsonen, metsän omena, mesikämmen källeröinen! Kun kuulet minun tulevan, miehen aimo astelevan, kytke kynnet karvoihisi, hampahat ikenihisi, ettei koske konsakana, liikuta lipeänänä! "Otsoseni, ainoiseni, mesikämmen, kaunoiseni!
"Mielikki, metsän emäntä, itse tuon sanoiksi virkki: 'Kyheäisin kynnet tuolle, kanssa hampahat hakisin, kun tuo ei vioille saisi, painuisi pahoille töille. "Niin otso valansa vannoi polvilla metsän emännän, eessä julkisen Jumalan, alla kasvon kaikkivallan, ei tehäksensä pahoa, ruveta rumille töille.
Päivän Sana
Muut Etsivät