United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !


SUSANNA. Kun äsken tulin sisään, ja näin ettei huone vielä ollut siivottu, silloin uskalsin minä muistuttaa hänelle siitä; mutta silloinkos tämä pullikoimaan vastaan että olin ihan harmiini haljeta. ILLI. Vai niin. Mutta sepä kummallista, minulle hän on aina niin nöyrä ja vikkelä, että minun on todellakin vaikea hänestä luopua. SUSANNA. Sinulle hän kai ei uskalla.

Niin, ja täällä entisen lukkarin leski ja Emma, hänen tyttärensä, jotka eivät Handolinin tähden kuitenkaan uskalla täällä käydä, ja hän siellä vain salaa, sillä ne ovat heränneitä, niinkuin lukkari-vainajakin. Hanna oli ollut täällä useita viikkoja siihen aikaan, kun tyttö syntyi ja kuoli. Jos ei olisi ollut hänestä silloin turvaa, tiesi, kuinka olisi käynyt, olisin tainnut tulla hulluksi.

Väestö pelkää heitä kuin itse perkelettä; mahdotonta saada todistajia, ja nimismiehet eivät uskalla heidän pesiinsä ilman suuria miesjoukkoja. Sanon vieläkin kerran, ole varuillasi, poikaseni; älä lähde metsiin seikkailemaan. Eno saa olla huoleti; minä olen aseistettu, ja Istvan tulee kanssani.

FIINA. Se on rouvan syy, joka ei milloinkaan pysy kotona ja istuu kahviloissa taiteilijain kanssa aamuun saakka ja antaa heidän kurttiseerata itseään, niinkuin tämä runoilijakin esimerkiksi, joka aina hyppii hänen kintereillään ja tulee tänne häntä tapaamaan kun hän ei uskalla käydä hänen omassa kodissaan. Ei, jos olisin insinöörin sijassa, niin kyllä jo aikoja sitten olisin hankkinut eron.

Ja kuta enemmän hän muistutti mieleensä kaikkea mitä Lily oli puhunut hänelle holhojastansa, joka niin suoraan, niin vilpittömästi ilmoitti mieltymystä, ihailemista, kiitollisuutta, sitä enemmän hänen pelkonsa poistui ja hän kuiskasi itsekseen: "Niin lapsi puhuisi isästään: niin ei tyttö puhu siitä miehestä, jota hän rakastaa; hän ei suinkaan uskalla häntä kiittää."

Minä en uskalla, jos äitipuoleni sattuisi tulemaan. RAHIKKA. Onko teillä jo äitipuoli. SELMA. Niin... Viimeisinä kahtena vuonna on suuria muutoksia elämässäni tapahtunut. RAHIKKA. Sen kyllä näen. Mutta kertokaahan!

Pidimme opettajaamme siinä kohden vähän puolueellisena, jos kohta myönsimmekin, ett'ei nuo "plikat" juuri sellaista uskalla tehdäkään, mistä patukkaa ansaitsisi. Mutta palatakseni Esteriin, niin oli hänessä muutos tapahtunut.

"Delavarien Käärme on koira, hän on vesikoira raukka, joka piileksen vedessä; hän ei uskalla urhoollisen indianin tavalla tulla kuivalle maalle.

Olen aina ollut ylpeä älyllisestä olemuksestani. Olen aina pyrkinyt vain tietämään. Nyt saan kerrankin niin paljon tietoa, että pääni pakahtuu sen runsaudesta, samalla kuin kaikki muu minussa surkastuu ja tukahtuu. Mutta ääneen huusin minä: Jo riittää! Salamat, sammukaa! Tahdon tulla tuhmaksi jälleen, minä en uskalla mennä tätä tietä etemmäksi.

Minulle te olette sanoneet monet monituiset kerrat olette te sen sanoneet , että me kuihdumme kaikkien niiden ennakkoluulojen kautta, joihin meitä kasvatetaan, ja kuitenkaan te ette vastusta ainoatakaan. Te luulette, että tuhannet kärsivät vääryyttä, ja sittenkään te ette uskalla taistella yhdenkään puolesta näistä tuhansista