United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Täyttä karkua poro juoksi Runnen edellä ja kätkeytyi tiheimpään joukkoon. Silloin vasta on rikoksellinen turvassa ja se tietää sangen hyvin, ett'ei koira uskalla tulla semmoiseen liutaan, jossa on monta sataa sarvipäätä. Silloin olisi se pian poljettu, potkittu ja puskettu kuoliaaksi. Tämän tiesi Runnekin erinomaisen hyvin.
Kuiskaillen hiipivät naiset taas askareillaan pihan perällä, eivät uskalla ääneen puhua, mutta pitävät häntä yhteisestä tuumasta silmällä, ja aina on Heluna läheisyydessä valmiina juoksemaan luo, jos herra huutaa.
*Fride*. Ja sinä, raukka, et uskalla ruveta lukemaan kilpaa minun kanssani. *Frode*. Tiedäpäs, Fride, tyhmää on kiistellä täällä suuressa metsässä. Suuret puut katselevat niin kummallisesti meitä. Minusta nähden saat kyllä olla kuninkaan poika. *Fride*. Kuin tarkemmin ajattelen, niin sinä paremmin sovitkin kuninkaaksi kuin minä.
Monestikin näin vain kolmen merimiehen astuvan maihin, ja heidät nähdessään suuri joukko intialaisia pakeni, vaikkeivät he tehneet heille minkäänmoista pahaa. Heillä ei ole minkäänlaisia aseita, eivätkä he niistä mitään ymmärrä; he kulkevat kaikki alastomina ja ovat niin pelokkaita, ettei tuhat heikäläistä uskalla asettua kolmea meikäläistä vastaan.
"Kun olette sanoneet, että minulla on ollut oikein", väitti de Vaux, "vaadin myös senlaista kohtelua kuin se, joka on ollut oikeassa, se tahtoo sanoa, minä tahdon noudattaa omaa tahtoani. Minä en jätä teitä yksin tuon kavalan skotlantilaisen kanssa". "Mitä, de Vaux", sanoi Richard suuttuneena ja polki hiljaa jalkaansa lattiaan, "etkö uskalla jättää meitä kahdenkesken petturin kanssa?"
"Näytä nyt, ehtiikö se ja eikö se varasta." "Enkä minä se maksaa niin paljo." "Viisi markkaa, onko se paljo? Sano suoraan, että sinä et uskalla ja sillä hyvä." "No jos se nyt niin uskalluksen päälle käy, niin kyllä minä poika uskallan", sanoi Matti mahtavasti ja kaivoi kukkarostaan viisimarkkaisen.
Et sinä kumminkaan mitään selitystä saa. Minä en sano yhtään sanaa. Paitsi sitä kyllähän sen itsekin tiedät. KARIN. No, Elin, mitäs arvelet? Nyt sen kuulet. Sylvi ei uskalla tunnustaa suoraan, mistä syystä hän sillä tavalla käyttääntyi. SYLVI. Uskalla? Kuka on sanonut, ett'en minä uskalla? ELIN. Tekisit sen sitten, Sylvi. Välttämättä! Muuten he saavat vettä myllyynsä.
Kaikki se, mikä vuosien kuluessa on tullut hillityksi, tukahutetuksi, sullotuksi syvimpiin sydänkomeroihin, se pyrkii nyt esille ja valloilleen, tavalla, jota en uskalla vastustaa. Ja miksi en? Siksi, etten tahtoisi tehdä henkistä itsemurhaa.
Mutta ei muuta neuvoa löydy; minun on tällä kertaa noudattaminen taivaan tahtoa. Jospa vaan voisin lukea mitä kirje sisältää; mutta minä en voi nähdä sanaakaan! Sumua ajelehtii silmieni edessä, niissä säkenöitsee ja räiskii enkä uskalla antaa kenenkään lukea sitä itselleni! Luvata semmoista ! Onko siis ihmisen äly niin kehno, ett'ei se voi ohjata oman työnsä toista ja kolmatta polvea?
Pöytä on katettu, kuului ääni salista ja naurava lauma siirtyi hiukan hiljempänä ruokahuoneesen. Kuinka minä säikähdin, ha, ha, ha. Entäs minä, hi, hi, hi. Semmoinen karhu. Ja me kun luulimme piruksi. Hyi, Emma, kuinka uskallat sen nimeä mainita. Ajatteles, jos ilmestyisi tuonne ikkunaan äkkiä. Uuh! Uuh! Uuh! Miksi te puhutte niin kamalia. Nyt en uskalla nukkua tänä yönä. Enkä minä. Enkä minä.