Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Kyllähän sen kaikki tietävät, minä paha olen puremahan. Mulla on terävät hampahat ja purasen haavan pahan. Pientä minä purasen ja suurempaa, en heikompaakaan säästä. Jos en eestä uskalla niin purasen kantapäästä. Ennen oli hävyllä pitkä häntä kun en ollut minä mailla. Heti kun minä sain hampahat, oli häpykin häntää vailla.
Katsastapas niiden kirjavia palvelijoita, portin vartijoita, joista moni on heleän punainen aina kantapäästä kiireesen saakka; ojennuslaitoslaisia, keltaisia kuin kanarialinnut ja usein kaduilla työskenteleväisiä niin saat pienen käsityksen tästä alituisesta "karnevalista"!
Sitten hän nousi, tosin itkettyneenä, mutta lohdutuksen ilme silmissä, ylös, kääri kirjeet kokoon, korjasi pöydältä valkoset, hautauskukista kootut myrtit ja ottaen käteen sukan istui nojatuoliinsa. Puinen parsinsieni tuli esiin sukan kuluneesta kantapäästä suurena kuin täysikuu. Annaliisa! huusi hän suljettuun oveen päin, ja kun sieltä ei kuulunut liikettä, vielä toisen kerran: Annaliisa!
Mutta hän ei ollut ainoa joka sitä luuli, sen hän piakkoin huomasi; sillä kun hän nosti silmänsä hakeaksensa Niiloa, oli tämä jo saanut häväistyksen merkin kaikkein silmistä, jotka uteliaina, uhkaavaisina ja väijyvinä tarkastivat häntä kiireestä kantapäähän ja kantapäästä kiireesen, mutta onneton mies ei voinut ainoatakaan silmäystä kohdata. Pappi huomasi kohta kaiken tämän.
Astioissa oli missä voita, missä sokeria, omenia, munaa ja missä mitäkin, mikä oli ihanaa nähdä ja lie ollut hyvää syödäkin. Piika ei ollut huomaavinaan minua, tahi hänellä ei ollut siihen aikaa. Vaan suuri, pörrökarvainen koira, joka tuli piian jälessä, lähestyi heti minua ja tyysti nuuskien tarkasteli kantapäästä saakka niin korkealle kuin ylti siis leukaa myöten.
"Teidän ylhäisyytenne, kuin vanhan sotijan ainakin, olis tosiaankin ollut hupaista nähdä niin suuret varat sotatarpeita koottuina. Myös oli toisissa luolissa pitkiä riviä ratsumiehiä, kantapäästä kiireesen aseilla varustettuja, pitkät keihäät ja liehuvat liput muassa, kaikki tappeluun valmiina, mutta kaikki liikkumattomina satuloissaan, kuin kuvapatsaat.
Mutta Simpsa ei nauranut wähemmin Olgalle, jolle tuo sarkanuttu ulottui warpaihin asti. "Sinä olet nyt kantapäästä kiireesen kuin Kulakowin orja", sanoi hän. "Mutta tämähän onkin paras keino pettää kaikki nuuskijat", sanoi Olga nauraen. "Waan jos se saattaa pulaan sinun, ja wiimeksi " "Saat olla siitä huoletta. Mitä he minulle woisiwat?" Simpsa ei woinut enää pidättyä, hän puristi syliinsä Olgan.
"Käsiruisku tänne!" huusi aina toinen tai toinen heistä. Käsiruisku tuli. "Ruiskuta vettä mun päälleni!" Ei käsiruisku uskaltanut: lehtori mies näet tai pranmestari itse, mitenkäs se kävisi laatuun? "Ruiskuta vettä minun päälleni!" tiuskivat rohkeat miehet. "Vaatteeni palavat muutoin." "Jassoo! No kyll' tästä tulee." Ja käsiruisku kasteli heidät, kasteli kantapäästä kiireesen asti.
Seuraavana aamuna uudisti Olli lupauksensa Liisalle, ja päätti sen näin: "Jos minut vielä toiste juoma-seurasta tapaat, niin en ole enään koskaan Olli Oivallinen, vaan kantapäästä kiireeseen saakka Olli Kelvoton". "Muista lupaukses!" sanoi se hyvä ja rakas Liisa ja painoi päänsä Ollin rinnoille.
Kirkkopihain ympäritse kiertelee ristikäytäviä, jotka ovat täynnä alastomia ja kantapäästä kiireesen asti liidulla ja lehmän lannalla tahratuita parannuksen tekijöitä. Kirkon alla on maanalainen kylpypaikka, johon pyhän Gangesvirran vettä johdatetaan. Virran rannalle johdattavat isot ja leveät portaat, joita myöten pyhimykset menevät virralle synneistänsä peseytymään.
Päivän Sana
Muut Etsivät