United States or Chad ? Vote for the TOP Country of the Week !
Miina neiti tunsi itsensä perin onnettomaksi täytyessään olla tämmöisen perhekohtauksen todistajana, mutta ei tietänyt, uskaltaisiko hän lähteäkään ja jättää Liisaa kahden tuon julman, raivostuneen miehen kanssa. Nuori rouva oli koko ajan näköään täysin tyyne, mutta levottoman nopeat liikkeet, joilla hän korjasi ompelutarpeensa pöydältä, osoittivat että hänkin oli liikutettu.
Ampui peiposet pihalta, Rastahaiset rauniolta; Ampui vuoen, ampui toisen, Jopa kohta kolmannella Kaikki korjasi kokohon, Kaikki tunkevi tulehen. Lietsoi päivän, lietsoi toisen, Lietsoi kohta kolmannenki; Tuli tuhkia läjänen, Paljo kuivia poroja. Vanhan ammunta.
Silloimpa hänellä olikin tilaisuus nähdä, kuinka maanmies korjasi satoa vaivannä'öistään, kuinka puut täysissä hedelmissään nyökyttelivät hyvää päivää ohi kulkeville ja linnut kuusissa lauloivat poikineen viimeisiä laulujaan.
Inhimillinen olemus, ihminen ajattelevana olentona, näytti ikäänkuin vähitellen haihtuvan, häviävän ja katoavan ruumiista jo ennen kuin kuolema tuli ja korjasi pois. Oli maaliskuu. Siikalahden Mikko oli taas palaamassa Stoltin luota, jossa hän viime aikoina oli alkanut yhä ahkerammin käydä.
Kahvi oli juotu, Hanna korjasi kahvineuvot pois, Jukke siirtyi uunin eteen tuolille istumaan, riisui jaloistaan kenkänsä, tarjosi ne sisarelleen kehuen että: »Tuossa on täksi päiväksi kengät jalkaasi, ettei turska niissä jalkineet, vaikka suossa seisoisit yhden päivän. Ne ovatkin kotoisin nahkan vierestä ja ne ovat olleet voiteen luona, etteivät sentään vääntele jalkojakaan.»
Minä seisoin aivan likellä viikatetta, johon Niilo oli satuttanut jalkansa, ja näin, kun Heikki Sormuinen löysi kultarahan nurmikosta. Siitä asiasta ei puhuttu sen enempää, mutta kun illallinen oli pantu pöytään, siirsi Silja ruuan pöydän toiseen päähän, niin kauaksi kuin mahdollista majurin »noitakalusta». Kultarahaan ei kukaan kajonnut. Seuraavana päivänä Pentti sen korjasi.
Miina korjasi ruokia pöydästä. Selma istui sohvassa toisella puolen huonetta ja katseli mekaanisesti kelloa sylissään. Ei ainoatakaan sanaa Jos Aarnold olisi tiennyt, kuinka raskas mieli hänellä oli niin varmaan hän olisi jotain virkkanut. Mutta miksi ei tiennyt. Häneltä ei milloinkaan jäisi huomaamatta, jos Aarnold olisi pahoillaan. Ensi kerran tunsi Selma pelkoa tulevaisuudesta.
"Ihminen, jolla on niin rehelliset kasvot, ei varasta niin pahaa en sitä paitsi luule kenestäkään". "Vai niin? Mitä varten hän sitte korjasi luunsa niin nopeasti? Niin varhain ja sanomatta edes kiitostakaan. No kernaasti minun puolestani! Mitä se minuun koskee? Se voi olla minulle yhdentekevä kenenkä taskussa muistoraha piiloutuu minulla sitä ei ole".
Kari ei virkkanut mitään; hän otti vaan pojan ja vei sen Torgerille. Ota pois poikanulikka! sanoi Torger vihaisesti ja lykkäsi hänen pois luotaan. Tuokion kuluttua peitti hän kasvonsa päänalaiseen. Minä olen sekä Jumalan että ihmisten kiroissa, Kari, lausui hän ja rupesi ääneensä itkemään. Minä en tiedä siitä mitään, sanoi Kari tyynesti ja korjasi irtipäässeen silmukan. Torger lakkasi itkemästä.
Ja hän otti peitteen, tukki vuoteen reunat, korjasi pielukset Jeannen pään alla, vaali entistä rouvaansa, joka itkeä nyyhkytti ja oikein värisi vanhojen muistojen herätessä hänen mieleensä. Vihdoin kysyi Jeanne: Mitenkä sinä tulit takaisin, lapsi raukka? Rosalie vastasi: Totta kai! En maar mä ois' ny' jättänn' teitt' ihka yksin. Jeanne jatkoi: Sytytähän sitten kynttilä, että näen sinut!