United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän kirjoitti pitkälti, kolme arkkia täyteen ja vielä reunat ristiin, kirjoitti itku silmässä, niin että kyyneleet, jotka tunkivat esille, monesta kohden liottivat paperin... Mutta sen paremminpahan näkevät, mitä hän kärsii, lie tuostakin lysti heille.

Sitten oli kellertävämpiä ja kokonaisempia muotopilviä, ei niin kaukana maasta, reunat hyvin kirkkaasti valaistuina, ja vihdoin tummia varjopilviä, jotka näyttivät olevan lähellä, ihan tuossa edessä, kun joku palanen niistä erkani ja joltakin syrjältä kirkastui. Tähdet siristivät vaan heikosti voimakkaan kuuvalon rinnalla tumman sinisellä taivaalla.

"Senväristä kyllä löytyy, hyvää amerikkalaista tavaraa, jonka hinta vaihtelee kolmestakymmenestäseitsemästä sentistä neljäänkymmeneen. Mutta tärkein kysymys on reunat, sillä niitten mukaan ovat matto, tuolit y.m. määrättävät. Minkä valitsemme huoneittemme perusväriksi?" "Meillä on vain kaksi valittavana", sanoo rouva, "viheriä ja kastanjanruskea, mikä on edullisempi taulullemme?"

"Niistä minäkin pidän... Ne ovat 'tarmo'-pyöriä. Niissä on hyvät gummit ja laakerit eivät kuumene vähästä ajosta." Me nousimme jo Kuhavuoren rinnettä myöten. Oli tyyni, kaunis poutapäivä. Kukat näyttivät torkkuvan puolipäivän valossa. Järven selät, reunat ja vuoren rinne näyttivät runollisen autioilta.

Böhmi on joka sivulta vuorien piirittämä umpilaakso, eli oikeimmin monta pientä laaksoa, joita korkeat vuorten ulkopuoliset reunat yhdistävät yhdeksi kokonaiseksi. Tämän suuren laakson alhaisin seutu on siinä, missä Eger Elbeen yhdistyy. Böhmerwaldin vuorijonon keskikohdalla on kolmen penikulman levyinen aukko, joka pienempäin vuorien välitse avaa tien Bayeriin.

Minä taas rouskuja, suolattuina, ah se on ihana maku. Onko ne semmoisia kellertäviä, suuria? Valkosia. Vähän niinkuin rasvasia päältä, suuria, reunat kääntyneet alaspäin ja hiukan karvasia. Ahaa, kyllä nyt tiedän. Ne on mainioita.

Mutta ajatuksiini ei lyönyt eikä laskenut mitään muuta kuin: "Tässä lepää lewottomuuteensa waipunut". Juuri kaupunkiin saapuessani tuli wastaani wanha ukko. Hänellä oli päässä leweäpartainen töröhattu, minkä reunat oliwat kääntyneet alaspäin luukalleen. Hänen hiwuksensa ja partansa oliwat kikawalkeat ja kädessä oli hänellä paksu nystyräsauwa.

Mutta lyhyt, nauhoilla koristettu hame ja valkoinen kirjaeltu musliininen esiliina, jonka taskujen reunat olivat reunustetut punaisilla nauhoilla ja ruusuilla, osoittivat muinaista subrettia entisiltä ajoilta, ja mahtoi, noin kuusi-kymmentä vuotta sitten, kuulua Molière'n Cleante'ehen. Vanha kahdeksan-kymmeninen muori oli viimeinkin saapunut nyt portille.

Silmät sattuivat paperiin, joka oli hänen edessään. Sanat »sinun Woldemarisi» irvistivät siellä häntä vastaan. Hän otti paperin, vei kulman siitä kynttilän tuleen ja viskasi sen palavana uuniin. Katseli, miten valkea käärmeen tavoin kiersi ensin reunat ympäri, sitten rehahtavalla ilolla otti kaikkityyni valtaansa.

Utterson vilkaisi sitä ja huomasi hämmästyksekseen sen olevan erään uskonnollisen teoksen, johon Jekyll oli aina ollut hyvin mieltynyt, reunat ahdettuina täyteen liikuttavia muistiinpanoja, jotka käsialasta päättäen saattoivat olla vain tohtorin itsensä kirjottamia. Sen jälkeen tulivat he miehenkorkuisen peilin luo, johon katsominen heissä väkisinkin synnytti kammoa.