United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Missä pranmestari?" huusi yksi. "Jaa, missä pranmestari?" toisti toinen. "Jaa-a, missä prrranmestari?" huusi myös teurastaja Sillfors, mies suuri kuin jättiläinen, armottoman kiivas ja väkevä, ja tarttui ensimmäistä kohdalle sattunutta maan ukkoa kaulukseen, vaikk'ei tämä ukko parka kuulunut koko sammutusjoukkoon eikä edes ollut palomestarin sukujakaan.
"Käykää sisään!" sanoi pormestari. "Suokaa anteeksi, minä en voi tulla, olen aivan nokinen ja läpimärkä!" "Läpimärkä!" huudahti mamseli Nikander. "Voi sentään tätä päivää!" "Pranmestari!" puhui pormestari vähän juhlallisesti.
"Jo tulee, jo tulee", vahvisti toinen. "Pranmestari, joudu!" "Pranmestari hoi!" "Pranmestari, ho hoi, tänne!" Ja niin kirkuivat he pahanilkiset, vaikka näkivät selvästi, kuinka toinen koetti panna parastansa, joutuaksensa virkansa ja ammattinsa hoitamiseen. Palomestari tuli ja seisahti suuren ruiskun ääreen. Hän oli muutoinkin laiha ja kalpea, mutta nyt oli hän aivan vaaleana.
Mutta sitten, nähdessään edessään raivoavan elementin, joka sihisi ja räiski ja piti sitä elämää, tunsi hän, että tuolla elementillä ja hänellä oli myös jotakin lähempää yhteyttä. Mutta miten nyt olla kuin eleä, sitä ei pranmestari osannut käsittää. Hän oli kuin tenhottu, kunnes Sillfors viimein lausui ratkaisevan sanan, joka poisti hänen lumouksensa. "Ruuvatkaa toki letkut kiinni!"
"Käsiruisku tänne!" huusi aina toinen tai toinen heistä. Käsiruisku tuli. "Ruiskuta vettä mun päälleni!" Ei käsiruisku uskaltanut: lehtori mies näet tai pranmestari itse, mitenkäs se kävisi laatuun? "Ruiskuta vettä minun päälleni!" tiuskivat rohkeat miehet. "Vaatteeni palavat muutoin." "Jassoo! No kyll' tästä tulee." Ja käsiruisku kasteli heidät, kasteli kantapäästä kiireesen asti.
"Katto putoaa, katto putoaa!" "Pois siitä!" "Harberg, tulkaa pois!" "Pranmestari pois!" Kumahtaen vajosi katto palaneen rakennuksen sisään. Paksu savu syöksähti täten avatusta kidasta ja hetkeksi tukahdutti tulen voiman, mutta pian se uudistetulla voimalla alkoi räiskiä ja elää. "Ruiskuja tänne! Päärakennuksen nurkka kytee!" "Vettä tänne!" "Pranseili, pranseili!" "Vettä puuttuu!" "Vettä joutuun!"
Syntyi hetkiseksi aselepo, jolloin väsyneet miehet virkistivät voimiansa. Pranmestari kutsuttiin joukkoon. Hän tarvitsi virvoitusta hänkin, ja kiitollinen hän olikin siitä, nokinen ja läpimärkä mies, mutta aina kuin eläköön huudot tulivat liian koviksi, varoitteli hän: "Hiljempää, hiljempaa! Herra pormestari kenties ovat jo levolla". "No työhön taas pojat!" komensi Sillfors.
Nyt oli asia selvä. "Jaa, jaa", huusi pranmestari. "Letkut kiinni ja pumput veteen". Tämä vähän nurinpäinen käsky ymmärrettiin toki aivan hyvin, eikä aikaakaan, niin alkoi sammutustyö täysin toimin. Tällä välin oli koko kaupunki tullut liikkeelle, toisin sanoen koko kaupunki aaltoeli pormestarin tulipaloa sammuttamaan, neuvoja antamaan tahi ainakin katsomaan.
Penttalan töllistä kuuluu väittelyä ja sanasotaa, »pränmestari» lie ollut juovuksissa ja sai nyt muorilta tuikean ripin. Joku tuli sieltä juosten, kaatui rapakkoon ja särki viinapullonsa, josta päästi surkean älän. Könti siitä kiroillen tien toisella puolella olevaan saunaan ja siellä ne vasta kuuluivat markkinat nousevan. Mahtoi miekkonen rapakkoon vuodattaa korttiyhtiön omaisuutta!