Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


Oi milloin tullee pilveni myrskyisä, Ma milloin saanen, uneltu armas, Sun nähdä kirkastavana miekallas' Sen liekin, min rintaas' synnytin ? Nyt kuullos, Gylnandyne vaalea, Mit' äänt' Oihonna lauluhun vaatii; Ei suruinen, vaan raikas on tarinain, Se tunturituulten henkeä on.

Saapua sankarimainein suo taas laivojen luokse, tehty kun uljas on työ, jota muistavat iliolaiset!" Turvasi myös sotaärjyinen Diomedes Atheneen: "Zeun tytär, voimin voittamaton, nyt myös mua kuullos! Käy kera mun, kuin kanss' olit taattoni, Tydeun kuulun, kons' oli kerta hän airut akhaijein laittama Thebeen.

Hälle Aleksandros jumaluhkea vastasi jälleen: "Hektor, syystäpä nyt mua nuhtelit etk' asiatta, siks sana kuullos myös sinä multa ja ottaos varteen. En vihan vuoksi ma niin, en suuttuen iliolaisiin jäänyt kammiohon, vain heityin huoleni valtaan. Vaan mua kamppailuun kehotuksin kiihteli armain vaimoni äsken juuri, ja senpä jo itsekin parhaaks arvelen, ihmisien näet voitot vaihtua voivat.

"Lemmittyni, miksi on niin murheellinen muotosi? Miksi taaskin säihkyvät noin tuskan tulta silmäsi? Eikö Helmin lempi voikkaan huoliasi huojentaa? Eikö tuota säihkyäkään silmistäsi sammuttaa?" "Oiva neito, armas neito, kuullos kun ma sanelen: Murheiselta jos ma näytän, anteeks sitä anelen. Levotoin on ihmisluonne, vaikea on elon tie. Kenpä täällä huoletoinna, armahani, aina lie?

"Mutta, Henriette, tiedäthän sinä, ett'ei siitä riipu, otetaanko suurta vai pientä, jokainen, joka varastaa " " on varas; niin minä tunnen sen raamatun lauseen", katkaisi Henriette hänen puheensa yht'äkkiä, "mutta kuullos, mitä he tekivät köydellä; eilen illalla Laurits kertoi sen minulle kyökissä teetä puuhatessani " "Silloinko kun täällä oli rukouskokous?" kysyi Saara moittien.

Jos meissä Luojaan luottamus Ja urhotöihin uskallus On juurtunut, niin tulkoot vaan, Ken tohtii, ilkkumaan. Oi, kuullos, veikko! Kuulethan Kuin korpi kumajaa. Sen ääntä ihannellahan Miel' aina halajaa...... Siell' uhkuu kosket kohisten, Ja metsä kertoo humisten Säveltä kehtolauluni. Mun synnyinseutuni! Tään seudun e'estä rakkahan Mit' antaa soisinkaan? Oi, henkenipä varmahan!

Vaan hyvä kuullos neuvo sa vielä, jos mielinet noutaa: 293 kaikentappajan taiston työst' älä tauota kättäs, ennenkuin kaikk' Ilioniin ajat, säästämät surman, kuulujen muurien taa; mut Hektorin kaattuas käänny jälleen laivojen luo; saat voiton meiltä ja maineen." Virkkivät noin sekä lähtivät taas jumalaisehen joukkoon. Mutta Akhilleus taivaisten sanast' intoa saaden syöksyi tanterehelle.

Kämmenen hän käsivarrelleen pani, polttohon haavan, jonk' oli ryntääjään vasamallaan ampunut Teukros tornistaan ylähält', uros, suojaten ystäviänsä; näin rukoellen huusi Apolloa noutavanuolta: "Kuullos, Apollo, sa jos Lykian mehumaill' olet taikka äärill' Ilionin; ei paikkaa, kunne et kuulla vaivaan vaipuvan ääntä sa vois, kuin nyt minä vaivun.

Huokui huohottain yhä päähän Oileun poian valtias vauhdissaan, ja akhaijit kaikk' ilohuudoin kiihtivät kilpaajaa, halu kiivas joll' oli voittaa. Mutta kun päättyvä koht' oli juoksu, jo oiva Odysseus turvasi näin rukoellen Atheneen päilyväsilmään: 769 "Kuullos, taivahinen, ole kilvass' auttaja armas!"

Oi kuullos immyt, armahainen, Täss' on sun sulhosi kaunokainen, Hän sua laulain nyt tervehtää Ja morsiusseppele sulle jää. K

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät