United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin kukkakunnahat ja metsän rinta, Niin virran vapaus ja linnun laulu Ain' uudistuvat luonnon toiminnoista, Siis työstä, työst' on salon rinta raitis, Kuin kansakin, jok' uurtaa ahkerasti Suon kuivaks, salon viljavaksi pelloks: On raitis peltopoika piikkopaita Ja paimen paljasjalka paitaressu. Oi, peltopoika, paimentyttö, teissä On tulevaisen Suomensuvun väki!
Ikän' uudelleen taas elin, Pienoisia kasvattelin; Työst' en luovuttanut kättä, Päivät päästään ponnistin: Enempi puoli täyttämättä Jäi, mit' ennen uneksin. Vakav' on ja miehuukas Neljäkymmen vuotias. Ikän' uudelleen viel' elin, Hiljaisena huokaelin: Koht' on tullut elon ilta, Polkuain siis viitatkoon Armon säde taivahilta Rauhan lepokammioon! Ota, Herra, huomahas Kahdekskymmen vuotias!
Jouten on luona hän ontevien merenlaskija-laivain, työst' Agamemnonin, kansain pään, yhä kantaen kaunaa; mutta on muitakin meit' asekiistaan kanssasi käymään, montakin on. Tule siis, pane alkuun tappava taisto!"
Vaan hyvä kuullos neuvo sa vielä, jos mielinet noutaa: 293 kaikentappajan taiston työst' älä tauota kättäs, ennenkuin kaikk' Ilioniin ajat, säästämät surman, kuulujen muurien taa; mut Hektorin kaattuas käänny jälleen laivojen luo; saat voiton meiltä ja maineen." Virkkivät noin sekä lähtivät taas jumalaisehen joukkoon. Mutta Akhilleus taivaisten sanast' intoa saaden syöksyi tanterehelle.
Mutt' oli ontevien merenlaskija-laivojen luona vimmoissaan hän työst' Agamemnonin, Atreun poian, kansain pään; liki merta nyt, äärell' aaltojen tyrskyn miehet mielikseen löi leikkiä, kiistasi kiekoin, keihäin, jousinkin.
Vaan sinä mielinyt et, Zeun-heimoinen Menelaos, miehiä Antilokhon hädän ahdingossa nyt auttaa, kun kovin kaipaamaan jäi kumppaniaan pylolaiset, vaan Thrasymedeen varjelemaan sinä vannotit heitä, itsepä taas Patroklon luo palataksesi käännyit, Aiaan kummankin jopa näit sekä joutuen virkoit: "Aimon Akhilleun luo, tykö nopsien laivojen, laitoin Antilokhon sananviejänä, vaan en nyt heti luule sankarin saapuvan, Hektorin työst' iso vimma jos onkin: ei asehitta hän ahdistaa voi miehiä Troian.
Se heille kerro. CASSIUS. Ja lähde, Publius, täältä, ett'ei kansa, Kun meihin karkaa, vanhuuttasi loukkais. BRUTUS. Niin, tee se; tästä työst' ei vastaa muut Kuin me, sen tekijät. CASSIUS. Miss' on Antonius? TREBONIUS. Juoks' säikkyin kotiin. Miehet, vaimot, lapset Tuijottain juoksevat ja huutavat, Kuin päivä olis viimeinen. BRUTUS. Nyt tahtos Tee, sallimus!