Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Apunaan heillä oli pieni paitaressu ja liinatukka, joka keräsi kalat sillalta kuivamasta suureen tuohiseen sitä mukaa kuin toiset vetelivät niitä ylös. Kenenkäs poika sinä olet? kysyi Olavi. Jutti Hätiten ja Heta Liita Kiitkiten. Vai niin, no onkos isäsi kotona? Heinättä on. Mutta minkä tähden et sinä ongi? Kun ei oo onkee. Onkisitkos, jos olisi?
Hän oli merimies, ja nyt viimeisellä matkallaan ollut hyvien ansioitten takia monta monituista vuotta. Starkin lähtiessä Aukusti oli ollut pieni paitaressu. Ja tämä paitaressu oli isän silmäterä, josta isä joka kirjeessään oli puhunut käskien äidin hyvin hoitaa ja kasvattaa. Muuten Aukusti olisi ollutkin hyvä poika, aivan moitteeton, mutta tuo kirjalle oppiminen!
Juho nyökäytti päällään kammariin, ja ennenkuin hän ehti mitään selittää, sanoi Esteri: »Sinä et ole yksin!» »En», vastasi Juho hymyillen iloisesti. »Hänenkin nimensä on Esteri.» Juho meni kammariin. Hetken perästä hän tuli sieltä käsivarrellaan keltakiharainen paitaressu, joka puheli juuri unesta heränneen lapsen omituisella tavalla ja äänellä, mikä on kuin linnun liverrystä.
Pikkuruinen isopäinen paitaressu, jolla oli erinomaisen älykäs katse, loikoi repaleinen nuttu yllään kätkyessä. Robert ja Gabrielle kävivät ympäri tuvan kättelemässä perheen täysikasvuisia jäseniä, jotka vastineeksi nyöhkäsivät päätään ja sanoivat "kiitoksia." Vaan kukaan ei käskenyt vieraita istumaan, eikä edes näkyneet aattelevankaan antaa heille sijaa.
Sieltä täältä pilkisti ikävän ikkunan takaa vain joku nykerönenäinen paitaressu kaivaten kesäisiä tantereitaan. He tulivat sillalle. Lentuan kylä lepäsi heidän edessään. Kauppiaan kujan suusta paistoi punavalkea patsas. Puoti oli auki sunnuntainakin; täällä korven keskellä, missä matkat olivat pitkät ja vaivaloiset, ei ollut yleisön mukavuudenkaan vuoksi aina niin helppo lepopäivää pyhittää.
Niiden rikkominen ei kalva omaatuntoani. ARO. Onhan se sinulle lohdutukseksi. TAAVI. Se onkin ainoa lohdutukseni. Mutta kaipaanpa täällä muuanta toistakin. Missä on poikanne? Enkö tiennyt, että hän pikku Taavia muistaisi! ARO. Poika pahanen nukkuu kehdossaan kamarissa. Eipä tuo paitaressu tiedä, että kaima setä on saapunut kotia. TAAVI. Lähtäänpäs häntä katsomaan.
Olin wartewa ja notkea nuorukainen, syntynyt kunniallisista ja warakkaista wanhemmista, ja kunniaa ja mainetta oli minulla lapsuudesta saakka, mutta minulla oli waan yksi kunnian pyrintö. Oli, näette, siinä naapurissa saman=ikäinen tyttö kuin minäkin ja pienestä paitaressu pahasesta alkain kaswoimme me ikäänkuin yhdeksi sieluksi ja sydämeksi.
Mutta kun hän oli niin ihmeen herttainen, ja niin soma siinä valkoisessa paidassaan, oikea semmoinen pikkuinen paitaressu, niin eihän saattanut, ei millään tavalla olla häntä pudistelematta, suutelematta, hyväilemättä. Omaa hupsuuttani samalla ihmettelin. Enkö äsken ollut syyttä aikojani ihan alakuloisena ja masentuneena?
Mustin kanssa kala-aitan eteen jäänyt pieni paitaressu katselee kaihoavin silmin suurempia kumppaneita. Hekin molemmat olisivat niin mielellään menneet mukaan, mutta eivät ottaneet, eikä äitikään oikein luvannut. "
Päivän Sana
Muut Etsivät