Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025


Cajus Ligarius, Noin milloinkaan ei vihannut sua Caesar, Kuin horkka tuo, jok' on sun laihaks tehnyt, Mit' on nyt kello? BRUTUS. Lyönyt kahdeksan. CAESAR. Kiitokset kohteliaasta vaivastanne! Antonius, huomenta! ANTONIUS. Huomenta, jalo Caesar! CAESAR. Käsky viekää Sisähän tuonne, että ovat valmiit. On väärin itseään näin vartouttaa. Oh, Cinna! Oh, Metellus! Kah, Trebonius!

Mitä lukuun tulee, Fritz kertoo, ei ole Eisenachissa ketään, joka voi kilpailla hänen kanssaan, olipa deklamoimisessa, prosan ja runon kirjoittamisessa, kääntämisessä taikka kirkkosoitossa. Opettaja Trebonius, St. Yrjön koulun johdattaja, on erittäin taitava ja kohtelias mies.

Veriset kätenne nyt tuokaa kaikki Sun kättäs, Marcus Brutus, puistan ensin; Sun kätees sitten, Cajus Cassius, tartun; Ja, Decius Brutus, sun; ja sun, Metellus; Sun, Cinna; uljas Casca, sun; ja viimeks En viimeks ystävänä sun, Trebonius. Ah, jalot herrat! Mitä sanoisinkaan Nimeni teist' on nyt niin halpa, että Kahdesta häijyst' olen jompikumpi: Joko imartelija tai pelkuri.

Hän ottaa lakkinsa päästään, Fritz on jutellut, ja kumartaa oppilaitansa, kun hän astuu kouluun, "sillä", sanoo hän, "näistä pojista tulee vielä monesta pormestareita, kanslereita, tohtoreita ja majistratin jäseniä." Hän mahtaa olla aivan toisenlainen kuin Mansfeldin opettajat. Opettaja Trebonius pitää Martin'ia suuressa arvossa.

Se heille kerro. CASSIUS. Ja lähde, Publius, täältä, ett'ei kansa, Kun meihin karkaa, vanhuuttasi loukkais. BRUTUS. Niin, tee se; tästä työst' ei vastaa muut Kuin me, sen tekijät. CASSIUS. Miss' on Antonius? TREBONIUS. Juoks' säikkyin kotiin. Miehet, vaimot, lapset Tuijottain juoksevat ja huutavat, Kuin päivä olis viimeinen. BRUTUS. Nyt tahtos Tee, sallimus!

Yhtäkö suuri kuin meidän pormestarimme taikka mestari Trebonius? Kukaties vielä suurempi kuin he; vieläpä niinkin suuri kuin vaaliruhtinaan sihteeri, joka kävi isämme luona hänen keksintöjänsä katsomassa. Mutta mielihyvällä sitä ajattelee, erittäin Fritzin tähden; sillä minä olen vakuutettu siitä, ettei Martin koskaan unhota vanhoja ystäviä. Minä en saata oikein ymmärtää Evan uskontoa.

TREBONIUS. Ei vaaraa hänestä; hän ei saa kuolla. Kyll' elää hän ja tätä vielä nauraa. BRUTUS. Vait! lyönnit lukekaa. CASSIUS. Löi kolme kello. TREBONIUS. Siis aika erota. CASSIUS. Mut epäilenpä, Meneekö tänään Caesar ulos lainkaan. Hän viime-aikaan taikaiseks on tullut, Päinvastoin aivan mitä ennen uskoi Näöistä, unista ja merkeistä.

CASSIUS. Huomenta, Brutus! Liian rohkeit' ollaan; Yörauhaas kenties häiritsemme? BRUTUS. Tunnin Jo ylhääll' olen ollut, valveill' yön. Nuo miehet tunnenko, jotk' ovat kanssas? CASSIUS. Kyll', ihan kaikki; heiss' ei ole yhtä, Jok' ei sua kunnioittais; kaikki toivoo Ett' itsestäsi sull' ois sama luulo, Mi joka kunnon roomalaisell' on. Täss' on Trebonius. BRUTUS. Tervetullut tänne.

Tuoss' ota, Cinna, kirje tuo, se kätke Praetorin istuimeen, niin että Brutus Sen yksin löytää; hänen ikkunastaan Sisähän viskaa tuo; tuo vanhan Bruton Kuvahan kiinnitä; ja riennä sitten Pompejon pylvästöön, niin meidät kohtaat. Siell' onko Decius Brutus ja Trebonius? CINNA. On kaikki, pait Metellus Cimber, joka On mennyt sua etsimään. Nyt riennän Ja käytän nämä kirjeet niin kuin käskit.

Jos se ilmi tulee, Ei lähde täältä Cassius eikä Caesar, Sill' itseni ma tapan. BRUTUS. Malta, Cassius; Ei haastele Popilius hankkeistamme: Hän, näetkös, naurahtaa, ja tyyn' on Caesar. CASSIUS. Trebonius tietää aikansa; kas, Brutus, Hän korjaa Antonion tieltä pois. DECIUS. Miss' on Metellus Cimber? Caesarille Hän armokirjans' oiti antakoon. BRUTUS. Hän valmis on; käy luo ja auta häntä.

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät