United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


MARKUS. Ei, piru tulisesta helvetistä. ELMA. Gehennan savu taivaasemme nousee. HANNA. Oh, veri vuotaa hänen rinnastaan! ELMA. Vait', Hannani, ne ruususia ovat. MAUNO. Ah! älä näytä vimman muotoa, Mun tyttärein; hän ehkä tointuu vielä. TYKO. Pois turha toivo; kuolema on tässä. ELMA. Mut kuinka ompi tapahtunut kaikki?

DEMETRIUS. Miks soivat linnassa nyt torvet noin? CHIRON. Kai ilost', ett' on keisarilla poika. DEMETRIUS. Vait, kuka tuossa? HOITAJA. Huoment', arvon herrat! Ken teist' on nähnyt Aaronin, sen maurin? AARON. Maurin tai kauriin, se on yhtä kaikki; Täss' Aaron on; mit' Aaronista tahdot? HOITAJA. Oi, rakas Aaron, hukass' olemme! Nyt auta, tai sun ikipiina perii! AARON. Haa!

Hupsuks kun käy vallat, Suoruuteen kunnia on velkapää. Pelasta arvos, malta mieles, hiili Tuo julma hoppus. Hengelläni vastaan, Vähimmin ett'ei nuorimpas sua lemmi: Ei sydän tyhjä sen, jonk' ään' on heikko Ontolta soimaan. LEAR. Vait, Kent, henkes tähden! KENTIN KREIVI. Vaan laina henken' ain' on ollut, altis Vihollisilles; sit' en koskaan pelkäis Menettää turvakses. LEAR. Pois silmistäni!

JULIA. Vait!

Hyv' yötä! 1 SOTAMIES. Hyv' yötä! 2 SOTAMIES. Soltut, vahdiss' olkaa valppaat! 3 SOTAMIES. Te myös. Hyv' yötä! 4 SOTAMIES. Täss' on meidän paikka. 3 SOTAMIES. Uljas sotajoukko Ja uskalias. 4 SOTAMIES. Vait! Mikä ääni? 1 SOTAMIES. Hiljaa! 2 SOTAMIES. Vait! Kuulkaa! 1 SOTAMIES. Sointaa ilmassa. 3 SOTAMIES. Maan alla. 4 SOTAMIES. Se tietää hyvää, niinhän? 3 SOTAMIES. Ei. 1 SOTAMIES. Vait, sanon!

Laittoi heidät, virkkaen näin, sanan ankaran lausui. Viert' ikivellovan veen halutonna nyt airuet astui, päätyen myrmidonein majaleirin luo sekä laivain. Sankarin siell' liki tummaa purtt' ovell' istuvan yksin keksivät; ei tulo tuo ilahuttanut mieltä Akhilleun. Päämiest' aimoa arkaillen siin' airuet seisoi, vait oli kumpikin mies, ei virkkaa tohtinut tointaan.

Siit' asti ruumiini riutuu näin, Ja ma kuolen kaihoon vainen; Hän kyynelillään kylmin päin Minut myrkytti, onneton nainen. Veenpiirin takaa kaukaa Kuin kangastus ilmaantui, Ja kaupunki torninensa Siin' iltausvissa ui. Saa kostea ilmanhenki Veet harmaat liikkumaan; Vait murheista kulkua soutaa Mua laivuri purressaan.

Vait oli vanhus, katsoi vaan, hän kauan vaiti pysyi; mua vihdoin, kyynel silmässään, taas kädest' otti kädellään, hymyili, hiljaa kysyi: »Maan eestä voiko kuolla täänJäin vaiti. Katse vastasi vain sisimmästä sieluni. Se riitti.

Vait on metsä ja seudut sen, Siell' elo kaikk' on jäässä, Kosken vaan humu hiljainen Kuuluvi matkan päässä; Tonttu sen kuulee puol'unissaan, Luulee sen ajan virraks vaan, Oudoksuu mihin vienee Matka ja mistä lienee.

Ken sai hymyn, lauseen hältä, Oli ainiaks onnekas. Hän istui ja vastaan otti Jumaloivien suosion Ja maailman ääret kaikui; Munkazcy on verraton! Ja vihdoin päätti hän tehdä, Mi tehty on kerta vaan: Hän päätti Kristuksen luoda Ristillehen uudestaan. Ja ristinpuussa jo rippui Rakas Herramme tuskissaan, Kyljestään verta jo tippui; Vaan vait Hän ol' yhä vaan.