United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitte hän nousi ylös, sammutti lampun ja meni hetkeksi nukkumaan, sillä välin kun Jerusalem valveentui, kun päivän elo ja valoisat, kirjavat värit karkoittivat itämaisen yön synkeän pimeyden ja hiljaisen, pyhän levon. Saulus, vainooja. Lyhyt ajanjakso kului ilman ulkonaisia otteluja rabbiinien ja heidän vihaamansa lahkon välillä.
Mon' elää köyryseljäks, harmaapääksi, Min elo ontto on kuin ontto puu, Ja minkä miel' on kohmettunut jääksi Ja turhaa jaaritusta soi vain suu. Noit' et sa ollut, kuulunut et noihin: Sa korkealle katsoit ylöspäin; Ihanteen lipun liityit vartijoihin, Ain' innokas, muit' intoon sytyttäin.
Unohtain itsens poika haaveksiiko? Hän kirjoittaa, ja kynä joutuin mennen Sipsuttaa sievään sivun pitkän täyteen. Sen laatuist' ei hän kirjoittanut ennen. Opettajalle veiskö moisen näytteen? Ei kirjoita hän kaavan renkuloita, On toisen moinen kirjoituksen laatu. Hän kirjaimista luopi olennoita, Jokaiseen niistä elo, henk' on saatu.
Sydän kiertyi synkän miehen, elo kaunis kangastihe, askar autuas inehmon maan kovalla kannikalla; seisoi hetken, katsoi kaksi, metsän korpehen katosi. Tuo oli tyhjä Tyyrin tytti, vähä paimen pappilassa, meni messuhun kesällä, pisti piiat pilkkojansa: "Tuossa Tyhjätär tulevi vailla kirkkovaattehia." Tuli itkien kotihin.
Kun uhrielukoit' on kaikki niin, Ja Froden elo anteeksi loppuu kerta, Miks orj' ei kuolis eestä kulttuurin? Ois varkaus jos Grottelt' ottais sen. Saa orjaraiska kuolla vuotain verta, Kuin sotur' urheana kilvellen. Tuo tunnonpaise, usko Kristuksen, Se säälinmyrkyn syämiin koitti valaa. Tok' onneks yhteiskuntaan järki palaa!
Hän mulle: »Kaikki, minkä järki näkee, voin sulle virkkaa; muuhun nähden toivees Beatriceen kiinnä, jok' on uskon seikka. Jokainen muoto henkinen, mi eri kuin aine on, mut ainehessa kiinni, sisässään voiman erikoisen kätkee, mi näy ei muualla kuin työssä eikä käy ilmi muun kuin tulostensa kautta kuin lehdin vihrein näkyy kasvin elo.
Aina langeta, aina nousta, käyttää kuokkaa ja sotajousta, tehdä oikein ja tehdä väärin, rikkoa, kärsiä mielinmäärin oi, ihanainen on elo mainen! Opeta minulle, aurinko, mik' on laulajan oikea onni. »Tee kuin minä, paista vaan, laulajan onni on antaa.» Pilvet päiväni peittivät. Kuinka siis kummalla annan? »Tee kuin minä, paista vaan, väistyvi mustinkin häivä.» Hanki kattavi kaiken maan.
Elo ilminen: alkutekstissä phrénes, so. oikeastaan pallea, jossa luultiin tajun, tajullisen elämän asustavan. Sanaa käytetään usein ymmärrystä, järkeä merkitsemään. Kunne Akhilléus jne.: sinne, mihin Akhilleus oli määrännyt luotavaksi suuren hautakummun Patroklokselle ja itselleen.
Kun sydän synkkä, sielu rikki on ja ilma ahdistaa ja elo painaa ja uskon kukka kun on tuoksuton, kun riemu vaipunut ja toivo vainaa Voi, kuinka silloin ihmeen ihanaa on käydä yksin, yksin talvi-öissä ja nähdä eessään laaja erämaa ja kauvas harhaella haavevöissä.
Taivaalle idän purpuraa Ja nousee rusko päivä saa, Mi maan ja kansat valistaa. Kointähti kirkas, Jesus, aurinkoinen, Valkeus, Elo, nouse ihanainen! Valaise sielut yössä pimeyden Hukkuvat, kurjat, toivotonta tuskaa Kärsivät johda elonlähtehelle, Janoovat juota, rikolliset rinnat Rauhallas täytä ikilempeällä! Oi iloa!