United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Itse heilutti hän kuokkaa niin paljon kuin vanhat käsivartensa jaksoivat. Ja niin saatiin pieni palsta Sormulan peltoa siemennetyksi. On Juhannusaatto. Sysimiesten pirtin eteen on kahden puolen pystytetty koivuja. Kukkivia pihlajia on asetettu pirtin nurkkiin. Seinän rakoihin on pistetty tuomen oksia. Illallinen on jo syöty, koskapahan tyhjä, pesemätön pata on liedellä. Ihmisiä ei ole pirtissä.
Vankka ruis ja ohra notkui jo raskaan painonsa alla ja odotteli viimeistä valmistustansa. Iloisesti lainehtivat vankat kasvit tuulen hiljaisesti humistessa. Lainehtivatpa Jaakko ja Marikin tuolla rämeellä, kun he kuokkaa ja lapiota heiluttaen raivasivat uutta alaa viljelyksille, ja heidänkin sydämensä olivat niin iloiset ja tyytyväiset.
Minä muistelin matkani yksityiskohtia, ja minusta tuntui ihmeeltä, että vielä olen näillä mailla. Vaan sen selvemmälle en tullut Jumalasta enkä ajatellutkaan sitä. Sillä kylällä olin kesäkuun loppuun. Tein työtä ja tienasin rahoja, sillä nyt oli sepällä paras aika. Nythän tarvittiin kuokkaa, kirvestä, auroja, karhia, viikatetta j.m.s. Paikkakunnalla kyllä oli seppiä, vaan olivat viinamiehiä.
Ja vaikkapa tuo onneton yrityksensä olisikin ollut varmana todistuksena, ett'ei hänestä kauppamatkoille ollut, niin ei tuossa vielä syytä ollut pitämään häntä talon tuhlaaja-poikana, sillä kun peltoa oli kyntäminen tai kuokkaa ja lapiota käyttäminen, niin siinä oli hän veljiään paljoa taitavampi. Vaan tuonlaisia syitä ei otettu lukuun.
"Ole siitä huoleti, kyllä minun pussissani sen verran varoja on", vakuutti emäntä. Ennenkun kesä oli lopussa, oli kaunis kaistale pantu rämettä nurin ja emäntä oli parhaana siellä kuokkaa ja lapiota heiluttamassa. Kesäsydännä kun ei ansoilla ja rysillä saanut kaloja, kulki emäntä onkimassa ja koukkuamassa.
Aina langeta, aina nousta, käyttää kuokkaa ja sotajousta, tehdä oikein ja tehdä väärin, rikkoa, kärsiä mielinmäärin oi, ihanainen on elo mainen! Opeta minulle, aurinko, mik' on laulajan oikea onni. »Tee kuin minä, paista vaan, laulajan onni on antaa.» Pilvet päiväni peittivät. Kuinka siis kummalla annan? »Tee kuin minä, paista vaan, väistyvi mustinkin häivä.» Hanki kattavi kaiken maan.
Meillä on aivan pellon alla hyvä räme; siihen täytyy ryhtyä käsiksi, että saisimme pikemmin karjaa lisääntymään." "Tee kuin tahdot ... mitäpä minä hänestä", sanoi Jakke välinpitämättömästi ja tuhrasi nokkaansa. "Senhän minä tiesinkin, mokoma nahjus; mutta sen sanon, että kyllä saat tulevana kesänä kuokkaa ja lapiota heiluttaa", sanoi emäntä ikäänkuin uhmaellen.
Maan-asukkaat tervehtivät toisiaan taivuttamalla polviaan, taputtamalla käsiään ja huutaen: "Wachee, wachee!" "Wachee sug!" "Mohorro!" "Eg fura?" joka käännettynä merkitsee: "Huomenta, huomenta!" "Hyväähuomenta!" "Hyvää päivää!" "Kuinka voitte?" Jos Ukereweessä tahtoo ostaa vaimon, tulee maksaa hänen vanhemmilleen kaksitoista vuohta ja kolme kuokkaa.
"No sitähän minä arvelinkin", virkkoi hän, "ja siksi minä töinkin teille nämä". Samassa hän ojensi heille rautakangen ja pari kuokkaa. "Näitä te tarvitsette; ottakaa ne kernaasti, minulla on kyllä useampia omaksi tarpeeksi, kyllä teille sittenkin riittää työtä. Vai olette te asettuneet tähän asumaan! Eipä ollut hullumpi tuuma.