United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun he sitten ryntäsivät vävypojan, kreivi Göstan huoneeseen, heittäytyi West nopeasti erääseen vaatekaappiin. Samassa silmänräpäyksessä oli siinä jo Sara rouvakin huutaen: »Onko West täällä?» Kreivi naurahti ja kysyi: »Mitä asiaa anopilla olisi hänelle?» »Minä tapan hänet!» Silloin kiljahtaa West vaatekaapissa, kauhistuneena hirveästä uhkauksesta ja ilmiantaa siten piilopaikkansa.
Villit näkyivät ihastuvan tästä, sillä he tulivat Stanleytä vastaan hurjasti huutaen; tämä kesti kuitenkin ainoastaan vähän aikaa, sillä nyt oltiin ainoastaan noin 150 jalan päässä villeistä, ja pyssyt tekivät tuhoja. Minuutin kuluttua oli taistelu loppunut, ja villit viholliset soutivat virtaa alas. Stanley taasen palasi leiriinsä, iloisena siitä että koko juttu oli niin pian päättynyt.
Näin päästyään niin liki, ettei seppä häntä voinut miekalla poistorjua, hän iski Heikkiä mainitulla aseella, sepän omalla lahjalla, kurkkuun, kääntäen pistonsa alas rintaan ja huutaen kovalla äänellä: "Näin sinä opetit minua pistämään!" Mutta Wynd'in Heikillä oli omatekemänsä rautapaitansa, kaksinkerroin päärmätty reunuksella karaistusta teräksestä.
Kerran uneksi paashi, että hänen rautiotammansa pilttoutui ja lennätti häntä vihaisen-näköisen iltaruskon kultaamassa autiossa seudussa rotkoa kohti ja kuningas ratsasti hänen jäljessänsä, vaan hän pelastajansa ja takaa-ajajansa silmäin edessä pudota tuiskahti hirveään syvyyteen, jossa häntä ympäröi helvetillinen nauru. Leubelfing heräsi kauhusta huutaen.
Tuolla tavalla mennä rajusivat he Jaakon ja Marin majatalon ohitse, Jaakko, paljon edellä tuota meluavaa ja kirkuvaa joukkoa, juosta sukien avopäin, sillä hänen lakkinsa oli jäänyt kapakkaan, ja joukko jälessä huutaen, hoilaten. Jaakko juoksi ulos kaupungista ja poikkesi lähimpään viidakkoon; mahdotoin oli heidän häntä sieltä löytää.
Tämän viivytyksen aikana kuultiin lähettyviltä naisäänen huutavan seuraavat merkilliset sanat: »kuusi hyvää pyssynluotia, kuusi hyvää pyssynluotia!» Silloin kuolemaantuomittu oli joutunut aivan vimmoihinsa ja päästänyt huuliltaan hirveitä sadatuksia, huutaen monta kertaa nimeä »Anna!» sekä jatkanut raivoamistaan siksi, kunnes häntä päänsä putosi maahan.
Tähän oli rivitetty vaunuja pitkä jono ja niillä seisoivat heidän vaimonsa lapsinensa, ikäänkuin yhtä monta Bakchantinnaa, huutaen, parkuen, rukoillen, viitaten heitä kääntymään takaisin, rintoihinsa lyöden, hiuksiaan repien ja kirouksilla nimitellen miehiänsä pelkureiksi. Britannialaiset koettivat sijoittua järjestykseen, mutta se oli mahdotonta.
Mitään sanomatta vetäytyi Köpi tielle päin. Meteli läheni yhä. Sillä välin olivat vahdit, vartoen uuden joukon tuloa, melkein huomaamatta jättäneet pojat uutta karkua yrittämään. Nämä ajoivat murrokselle kahdella hevosella, joista edellinen meni hämmästyttävällä voimalla ylitse. Kaksi miestä oli rattailla, toiset kaksi huutaen juoksivat perässä.
Vihdoin hävisi tyttö hänestä yhä etemmäs, väliin hiljaa huutaen isäntää. Silloin heräsi Lauri. Aamukoitteen vienossa valossa näki hän todellakin Liisan vuoteensa vieressä. Hän oli hänet herättänyt.
Hän ei lukenut mitään, hän katseli vaan allekirjoitusta... Mikähän nimi lieneekään häneen niin kovasti vaikuttanut? Raivoisasti huutaen rutisti hän kohta kirjeen sormillansa. "Sinun Kristinasi," ulvahti hän kimakasti nauraen, heitti muodottoman paperin kauas luuvaan ja juoksi, hurjasti estäväisesti liikuttaen kättänsä, takaisin huoneesensa.