United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Aamukoulun lopetettua astui Herra Kappalainen kouluttajan tykö, otti hänen lasten nähden syliinsä ja likisti häntä sydäntänsä vasten, sanoin: »O sinä hurskas ja rehellinen mies, sinä kylvät siemeniä, jotka sinulle kauniisti hedelmöivät ijankaikkisuudessa; opeta minua sinun esimerkkiäsi seuraamaan, sillä sinä olet jo paljon tehnyt, ja minä vielä niin vähän.

HOPPULAINEN. Soromnoo, yhdentekevä! Täytä pullo! PENTTULA. Ja sinä tulet Antin kanssa? HOPPULAINEN. Aivan varmaan. Laske pullo täyteen vaan. PENTTULA. Täyteen, tietysti täyteen. Tuossa on hänellä kamalat työkalunsa. Kuules, Penttula, opeta minullekin noita syntyjä syviä, asioita ainaisia, että tulisi minustakin jonkunlainen poppamies. PENTTULA. Sinulla ei ole siihen luontoa.

Voi Cineas, sinun täytyy opettaa minulle uhkea huolettomuutesi kuoleman suhteen." "Minä en osaa opettaa mitään sinun kaltaisellesi. Kun olen sinun kanssasi, minä en opeta; minä opin", vastasi Cineas. "Mutta, koska sinä aiot surmata minun, minun täytyy kiirehtiä ja jutella kertomukseni." "Surmata sinun! Minä en surmaisi sinua koko maailman edestä. No, Cineas, sinä olet ihme ihmisten joukossa.

Niin, enemmän voimaa," lisäsi hän, "sillä rakkauden verralla kaikki kappaleet ovat paljaita varjoja; meillä ei todellakaan ole mitään, jollei rakkaus opeta meitä niitä käyttämään. Rakkauden verralla itse aatteet ainoastaan ovat kuolleita kappalleita, joita on pantu liikkeelle, kun rakkaus on tuuli, tuli, aurinko, joka liikuttaa ja virkistyttää kaikkia, mailman käytinvoima, sen elähdyttävä mahti."

Aina langeta, aina nousta, käyttää kuokkaa ja sotajousta, tehdä oikein ja tehdä väärin, rikkoa, kärsiä mielinmäärin oi, ihanainen on elo mainen! Opeta minulle, aurinko, mik' on laulajan oikea onni. »Tee kuin minä, paista vaan, laulajan onni on antaaPilvet päiväni peittivät. Kuinka siis kummalla annan? »Tee kuin minä, paista vaan, väistyvi mustinkin häiväHanki kattavi kaiken maan.

DARNLEY. Mutta kuinka, kuinka? KNOX. Joka yhden ainoan tähden on kadottanut kaikki, voi helpommin, kuin kukaan muu, löytää sen ainoan, joka voi korvata kaikki. Kuinka? Oi, opeta se minulle Jesuksen tähden! Niin, hänen tähtensä! Se päivä on vielä tuleva, jolloin tunnet mielesi tyyneksi ja levolliseksi. DARNLEY. Tässäkö maailmassa? KNOX. Tässä maailmassa!

Sinä jo näet jumaluuden hohteen, sillä välin kuin minä turhaan häntä etsiskelen. Minä en tiedä, mitenkä häntä puhutella; ja jos tietäisin sen, olisivat ensimäiset sanani, 'suuri jumala! opeta minua, kuinka minun tulee sinua rukoilla." Ja nyt, kun hän lausui nämät sanat, tapahtui kummallinen seikka.

Ja Sunkreini selitti, että on olemassa elämää antava totuus, jonka saa jokainen, joka täydellä todella sitä etsii ja noudattaa. Isä, sanoi Mari vieläkin, opeta minua piiloutumaan siihen rakkauteen, joka "peittää paljon rikoksia", ja joka "syntisiä vastaan ottaa". Ja isä puhui kirkastetuin kasvoin, kuinka rakkaus ympäröi meitä silloinkin, kun sitä vielä vastustamme.

Ihme on ikäni ollut Minun kumma mielestäni, Kuinka kauvan kansakunta, Esivalta voimallinen Sietääpi sitä sukua Miehiä mitättömiä, Akkoja avuttomia Kulkemassa, kiertämässä, Puistamassa, paistamassa, Viemässä, varastamassa, Omin käsin ottamassa; Ett'ei kiellä kiertämästä, Neuvo niille muuta työtä, Opeta ojaukoiksi, Sotamiehiksi sovita.

Kuitenkin tein minä sen, sillä minä ajattelin enemmän häntä kuin iankaikkista autuuttani. MAUNU TAVAST: Kadutko nyt? ANNA: Kadun, että menin luostariin. ANNA: Isä: minä en voi. ANNA: Teen sen henkeni hädässä, isä. Neuvo minua, opeta minua, että saisin rauhan iankaikkiselle sielulleni! ANNA: Ei. MAUNU TAVAST: Ei paasto eikä rukous ole haihduttanut hänen kuvaansa sinun sielustasi? ANNA: Ei.