United States or Burkina Faso ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Matami se ostaa silloin, kuin ostaa", sanoi Jaansonni. "Niin, meitä on kaksi henkeä", vastasi mummo. "Ketä kaksi?" Mummo osoitti Elsaa. "No, hitto vieköön! Mistä te tuommoisen neiden olette käsittänyt? Enempi semmoisia; niitä vaan sellaisia tyttöjä ei kasvakaan joka mökin nurkassa!" "Missähän niitä luulettekaan kasvavan?" "Se täytyy olla parempi paikka, jossa tuonlaisia tyttöjä kasvaa!"
Täällä et kumminkaan koskaan menesty, sillä me pidämme kunniastamme emmekä kärsi keskuudessamme tuonlaisia kuin sinä olet. HOPPULAINEN. Kun korppi olisi tuomarina, niin harvapa meistä, herra nähköön, hevosella kirkkoon pääsisi. LOVIISA. Vaiti, Hoppulainen, teillä ei ole tässä sanan sijaa. NIILO. Loviisa, Jumal' armahda, sinä pahasti erehdyt Helenan suhteen.
PENTTULA. Uh, mikä pöllö minä olin. Muutamia tuonlaisia erehdyksiä vaan, ja ihmisten luottamus minuun on kadonnut iäksi päiviksi kadonnut. Ei tämä ei kelpaa! Minun täytyy taas jotakin suurta toimittaa, jotakin semmoista, joka kauhua ja pelkoa herättää, sillä niistä vaikutusvoimani kumminkin riippuu. Vielä olette vallassani, te typerät ihmisparat, enkä hevin aiokaan teitä vapaiksi päästää.
Ja ajattele vähän, ennenkuin tuonlaisia ehdotuksia teet. OLLI. Se oli oikein. Anna vaan tuota pohjalaista aika tavalla nenälle, kyllä hän sen sietää. MAUNO. Koetelkoonpas! Minun nenälleni ei vielä tähän hetkeen saakka kukaan ole uskaltanut hyppiä. ANNA. Pelko ei ole esteenä ollut. OLLI. Heikkarin suureksi herraksi se Mauno on paisunutkin.
Mitä muitakin tosijuttuja vielä pakistessaan ja väen hartaasti kuunnellen, sanoi viimein eräs toinen mies: "ja tuonlaisia, hyvät ystävät, kehtaatte kuunnella!" Siihen vastasi joku muista kuulijoista, sanoen: "lupa koiran luuta purra, hirven hankea hypätä". Muitakin tyhjiä, joutavia eli mielettömiä töitä ja niiden tekijöitä olemme välistä kuulleet tällä sananlaskulla verrailtavan.
"Kuka tuonlaisia juoruja on levittänyt? Vai minä olisin tuonlaisia naurettavia tehnyt!" Lyyli säikähti. "Nyt tiedän," lausui hän itselleen, "mitä on edessäni. Niin kävi, kuin aavistinkin." Isäntä jatkoi: "nyt siis on aika mennäksesi miehelle, vapauttaaksesi vanhaa isääsi talon toimista." "Ei, isä kultani," lausui Lyyli rukoilevalla äänellä, laskien polvilleen isänsä eteen.
Mitä olisi heidän tarvinnut sitä minulta peittää, jos se kerran rehellinen toimi oli? Pitkälle eivät vielä ole ehtineet, kenties piankin heidän saavutan. Ja sen minä teen, sen teen oikein halusta, sillä tuonlaisia hurskaita ja pyhiä ihmisiä minä en kärsi, ne ovat minulle haitaksi ... minä heitä vihaan.
Minua kummastuttaa että mitään muuta koskaan käytetään". "On kirjotettu", jatkoi Hakim järkähtämättömällä vakavuudella, "älä hevosta rääkkää, joka sinun on tappelusta tuonut. Tiedä että tuonlaisia talismaneja kyllä voidaan tehdä, mutta harvat ovat ne oppineet, jotka rohkenivat sen voimaa käyttää.
"Tuonlaisia nuorekkaita ylioppilas-aatteita voisi muka kyllä menestyksellä käyttää jonkinlaisena höysteenä seura-elämässä; mutta niiden toteuttaminen uskaliaalla tavalla, kysymättä vanhempain ihmisten ajatusta, se oli liian uhka-rohkea askel, joka osoitti vaativaisuutta ja samalla kypsymättömyyttä, ja senlaista ei millään muotoa saisi hyväksyä.
Sekö vaan! OLLI. Maunolla on ystävä tässä talossa. Sen tiedätte kyllä yhtä hyvin kuin minäkin. ROINILA. Ystävä? Tässä talossa? Hänellä, murhaajalla? Mies, ajattele vähän, ennenkuin puhut. Tuo on hävytöntä. OLLI. Mitä siitä noin kiivastutte! Itse minun pakoititte ilmoittamaan ajatukseni. ROINILA. Tiesinkö sinulle tuonlaisia päähän pälkähtävän?