Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Mutta syksyllä, kun Mooses tuollakaan terveydellään pysyisi, niin ansoilla ja satimilla kyllä vielä saisi. Isäntä kohautti hartioitaan ja sanoi: »Kyllä minä vielä hyvältä tilalta pudotan metson talvellakin niinkuin mies, mutta eipä tuonne nyt ole ollut pakosta lähtö, kun on ollut noita nuoria.»
Eikä ketään, joka kykenisi niitä opettamaan; haukanopettajat kuolevat sukupuuttoon, ei ole enää muita kuin minä, joka ymmärtäisi metsästystä. Minun jälestäni on kaikki lopussa, eikä sitten enää metsästetä muutoin kuin satimilla, verkoilla ja ansoilla.
Hän pyysi otuksiaan ansoilla, joita viritteli milloin pyökkimetsiin, milloin myllynsulkujen vaiheille. Ansoja en suvaitse, jatkoi kuningas. Mutta jos vaaliruhtinas on pyytänyt metsäsikoja, niin minä pyydän karhuja. Hård, käy virittämään verkkoja. Mutta ei yksikään metsästäjä saa ottaa kivääriä mukaansa. Karhukeihäät ovat kunnossa, vastasi Hård. Ei yksikään metsästäjä saa ottaa keihästä.
Tarkalla huomiolla ja pitkällisellä tottumuksella on Kokko oppinut erottamaan urosilveksen jäljet naaraksen jäljistä, siitä, että naaraksen kaksi keskimmäistä kynttä takajaloissa ulottuvat pitemmälle kuin uroksen. Kaksikymmentä ilvestä on hän saanut ansoilla.
Vai niin, sanoi jättiläinen, oletko sinä yksi niistä, jotka ajavat kuusi peninkulmaa tunnissa ja puhelevat toistensa kanssa ketun ansoilla? Voi sellaista pientä kääpiöraukkaa! Pidätkö itseäsi viisaana, mitä? Tiedätkös kuka minä olen? Minä olen maailman viisain mies. Se tulee sinun näyttää toteen, ennenkuin voin sinua uskoa, vastasi Matti Nopsa. Jättiläisen ylpeileminen harmitti häntä.
Merkillistä on, että sudet sillä pitkällä ajalla, jona niitä oli takaa ajettu, eivät olleet poikenneet edemmäksi kaupungista kuin parisen penikulmaa. Enin pysyttelivät ne etelässä ja lännessä, ainoastaan kerran ne tekivät hätäisen tervehdyksen pohjoiseen päin, jossa seura koko talven ylläpiti ansoilla ja haaskalla varustettua sudentarhaa; mutta eipäs vain yksikään antanut pettää itseään.
"Ole siitä huoleti, kyllä minun pussissani sen verran varoja on", vakuutti emäntä. Ennenkun kesä oli lopussa, oli kaunis kaistale pantu rämettä nurin ja emäntä oli parhaana siellä kuokkaa ja lapiota heiluttamassa. Kesäsydännä kun ei ansoilla ja rysillä saanut kaloja, kulki emäntä onkimassa ja koukkuamassa.
Tuonne virran suuhun laski parvittain sorsia, joita Jouna pyyteli kosolta kaikellaisilla ansoilla tahi myös pyssyllä.
Heidän ei tarvitse käyttää puukkoa eikä peitseä, vaan he tulevat hyvin toimeen ansoilla, koukuilla ja myrkytetyillä neuloilla, jotka tekevät kyykäärmeen puremien kaltaisia haavoja. Näihin poikiin kyllä saattaa luottaa." Taas Euergetes naurahti kovasti ja huusi: "Sitä arvostelua!
Päivän Sana
Muut Etsivät