United States or French Guiana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei hän itkenyt tupoa eikä aittoa halannut: itki tuttua tuvassa, aitallista armastansa. Linnun lentävän näkevi, kokkolinnun liitelevän. Sai tuolta kyselemähän: "Oi sie kokko, lintuseni! Etkö saattaisi sanoa, miss' on entinen emoni, missä kaunis kantajani, ihana imettäjäni?"
»Ei sitä ole näkynyt siellä... Se Littilän Hotakka siellä vain kävi kesällä, ja Jussi Kokko ajaa toisinaan siitä kautta Lempaan myllylle», kielsi Anna Liisa, ja emäntä päivitteli: »Missähän se Vatanen sitten kuleksinee... Ei sitä ole täälläkään kuulunut hiiren hisahdusta.»
Ja viipymiseen lyödään nyt joka talossa käytettä, vaikka juoma jo käy niin kovasti, että tynnyrin vanteet ovat katketa. Kuin jokainen pistää pieneen lintuun höyhenen, tulee siitä semmoinen kokko. Rouvankin ovat siten pelottaneet ja ehk'ei ole saanut kirjeitä, kirjeetkin joskus hukkuvat... Josu jo piteli hivusvitjoja kädessään ja kiskoi kelloa ulos lakkarista.
Ei ole kokko suuren suuri eikä kokko pienen pieni: yksi siipi vettä viisti, toinen taivasta lakaisi, pursto merta pyyhätteli, nokka luotoja lotaisi. Lenteleikse, liiteleikse, katseleikse, käänteleikse. Näki vanhan Väinämöisen selällä meren sinisen: "Mit' olet meressä, miesi, uros, aaltojen seassa?"
Vasta keväällä eräs paimen löysi suden; nahka oli silloin kelpaamaton, mutta tapporahat minä sain." Kokko on ottanut 40 sudenpentua pesästä; suurin määrä samassa pesässä oli 9 kappaletta. Hän sanoi vanhain susien synnyttävän vähemmän poikia kuin nuorten. 10 viikkoa naaras kantaa ja tekee pojat huhtikuun keskivälin ja toukokuun lopun välillä.
Odotettuaan vähäisen hetken kuuli hän Väihin peljästyneistä huudoista että hän oli tavannut karhun. Hän kuuli pedon körinää ja Väihin Kustaan kangen iskuja sekä huutoja: "etkö sinä kuole perkele!" Mutta ne huudot muuttuivat pian kamaloiksi avun huudoiksi. Kokko heti juoksi vesakkoon ja tapasi karhun paraillaan tukistelemassa ja puremassa Väihiä, joka oli kaatunut seljälleen.
Juokse tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan: mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan! Nouse puuhun pienoisehen, taiten tarhalatvaisehen, jottei kokko kouraiseisi eikä iskis' ilman lintu!
Teillä paljon liebushkii, teillä kaunis flikushkii, teillä kaikki ompi haroshii! Tämä oli vielä pitempi laulu kuin edellinen. Bravo, Kukkelman, bravo! huusi Mimmi. Katsokaa, tuolla on iso kokko! Edessä, korkeain kaislikkojen takana, leimahti huimaava, räiskyvä tuli, lepattaen ja ilmaan lentäen. Sakris käännähti, laulu jäi kesken. Oli tultu Kyläsaareen.
Inkeri istuu vanhusten kanssa vähän matkan päässä ahon rinteellä. Ahon toisessa päässä nuoriso valmistaa kokkoa. Jo saadaan kokko syttymään ja siihen yhä risuja lisää kannetaan. Ka, hei! huutaa Paavo kokon parhaillaan palaessa. Hei, hei! kuuluu metsän rinteeltä. Naapuristosta tulee lapsia ottamaan osaa kokon polttoon.
Ensiksi emäntä pani ison kahvipannun ja tuopin viinaa, ja sitte minä panin tuopin, ja Matiias pani tuopin ja Martti pani tuopin. Molemmat Vuohenniemen isännät panivat tuopin kumpikin, ja Luurilan seppä pani myös tuopin." Joku huomautti, että siitähän tuli tuoppi mieheen, mutta Kokko vastasi; "Kyllä siinä oli eräs renkipoika, joka ei pannut mitään.