United States or Gabon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun rauhattomuus sai minut valtaansa ja minä kiihoittuneena kuljeskelin sinne tänne metsissä, päättyi tilani aina siihen, että näin Susannan valkoisessa puvussaan liitelevän edessäni, toisinaan lempeänä minua lähestyvänkin ja samassa oli vaarallinen mielentilani sillä kertaa voitettu.

ja silloin ruumihista kauimpana on sielumme ja vähin vanki järjen, sen nä'yt että jumalaistuu melkein. Unessa näin ma silloin liitelevän taivaalla kotkan kultahöyhenisen avoimin siivin alas laskeakseen. Minusta tuntui kuin ma ollut öisin kedolla, jolta keskelt' omaistensa jumalten pöytään Ganymedes vietiin.

Keksi jo liitelevän liki pilviä tuoll' aran kyyhkyn, nuolen laskettain kuvun keskeen kainalon alle; tunkeutui läpi nuoli ja töksähtäin tuli maahan, aivan Merioneen jalan ääreen; vaan polo kyyhky laskihe mastoa päin sinitumman, laitavan laivan, mutta jo painui pää, jäi riippuun raukeat siivet, koht' elo karkkosi siitä, ja vaipui kyyhky jo kauas ampujamiehestään, ja sen hämmästyin näki kansa.

Tyttö oli pitempi ja täyteläisempi kuin Susanna, mutta hänen vartalossaan oli omituinen sulous, joka muistutti häntä. Keveä, melkeinpä ylhäisen hieno tapa tanssiessa liikutella somia jalkojaan hän näytti ihan liitelevän eteenpäin muistutti myöskin Susannaa, ja siksi seurasin jonkinlaisella tiedottomalla jännityksellä nuorta paria.

Ilsen leveä, jäntevä vartalo peitti minun pienen olentoni täydellisesti ja niin menimme eteenpäin varjoisten kujien ja vilpoisten lehtimajojen lävitse kovaäänisiä huutoja; naurua ja juttelevia naisääniä kuului yhä selvemmin ja äkkiä näimme kirjavia vanteita liitelevän aukean, ympyräisen hietakentän yli, jolle juuri olimme saapuneet. Yksi vanteista oli eksynyt ja putosi lehtimajaan.

Pian kohotti hän jälleen päätänsä ja tuijotteli sulkain varjostamain kulmain alta kohden pimeitä vuoren rotkoja, liiteleisikö kuningatar siellä jossain, munapakkoisena ja rauenneena. Tielle joutui hän, ja honka näki kohta pariskunnan liitelevän selkeässä, siintävässä avaruudessa korkeimpain tunturiharjain tasalla; siellä keskenänsä haastellen perheellisiä asioitansa.

Usein jo olen nähnyt vainajien sielujen liitelevän, räpyttelevän ja ryömivän vanhan-aikuisten hautaholvien ja kalliorotkojen päällä.

Ei hän itkenyt tupoa eikä aittoa halannut: itki tuttua tuvassa, aitallista armastansa. Linnun lentävän näkevi, kokkolinnun liitelevän. Sai tuolta kyselemähän: "Oi sie kokko, lintuseni! Etkö saattaisi sanoa, miss' on entinen emoni, missä kaunis kantajani, ihana imettäjäni?"

Minuakin yritti kauhistuttamaan ja minun valtasi sääli tuota toisten syntien vuoksi kärsivää haamua kohtaan. Käännyin pois, ja huomioni kiintyi korkeuteen, missä majesteettisessa kulkueessa näkyi liitelevän joukkoja, loistaen, mitä ihanimmalla smaragdinviheriällä valolla, hohteella ikäänkuin toisesta valoisammasta maailmasta.

Ah niin, neitiseni, kun näkee niin monen suloisuuden liitelevän ohitsensa ... mitä muuta on silloin? Viisaalla on onni itsestänsä, herra paruuni, lausui Attalie hymyellen. Mutta sydän, armaani?