Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Näkyi nännit neitoselta, Pystyt rinnat piikaselta, Juoessa joesta vettä, Lakuttaissa lammikosta; Mie tuota ihoamahan, Ja kohta kyselemähän "Miksi juot joesta vettä, Lakit vettä lammikosta?" "Siksi juon joesta vettä, Lakin vettä lammikosta, Ei anna iso olutta, Ei emoni ensinkänä; Iso juotti aisanpäällä, Emoni avainperillä." Rikas kosija.
Läksin piennä paimenehen, Lassa lammasten keralle; Ajoin lehmät suota myöten, Lampahat palomäkeä, Itse kangasta kaputin, Tulin rannalle ojasen, Täitä rannalla ojasen. Rämähytin raitapuuta, Tuolta poikanen putosi, Solki suussa, vyö käessä. Minä raukka itkemähän, Poikanen kyselemähän "Mitäs itket nuori neito?"
Sukujen näiden ynnä muiden aikaan niin onnellisna nähnyt oon Firenzen, sill' ettei ollut edes syytä surra. Sukujen näiden aikaan kunniassa, hurskaana näin sen kansan, eikä kukkaa Firenzen vienyt vainolaisen peitsi, ei puuntanut se puolueiden vihaa.» Seitsemästoista laulu Sellaisna kuin luo Klymenen hän, joka viel' itaroittaa isät lapsillensa, kyselemähän saapui synnyntäänsä,
Mies nuori kyselemähän: »Mitä suihkit, sukkulainen, suihkitko suruja lemmen vaiko sankarin satua?» Vastasi vakava vaimo: »Helskytän hopeapaidan sulle hehkusta sydämen, synnyinmaalle sykkiväisen.» Nuori uskoi ja uneksi.
Oisin kuollut kuusiöisnä, kaonnut kaheksanöisnä, oisi en paljoa pitänyt: vaaksan palttinapaloa, pikkaraisen pientaretta, emon itkua vähäisen, ison vieläki vähemmän, veikon ei väheäkänä." Itki päivän, itki toisen. Sai emo kyselemähän: "Mitä itket, impi rukka, kuta, vaivainen, valitat?"
Laulan mie liki kotia, Liki vettä vierettelen, Liki laulan linnaistani, Liki salvanta sanelen, Ehkä kuulisi emoni, Panisi pa'an tulelle, Parasta pa'an sisälle; Tulisi kyselemähän, Ja saisi sanelemahan: "Mitä laulat lapsueni, Kuta lintuni likerrät?"
Ei hän itkenyt tupoa eikä aittoa halannut: itki tuttua tuvassa, aitallista armastansa. Linnun lentävän näkevi, kokkolinnun liitelevän. Sai tuolta kyselemähän: "Oi sie kokko, lintuseni! Etkö saattaisi sanoa, miss' on entinen emoni, missä kaunis kantajani, ihana imettäjäni?"
Ennen juon joesta vettä melan tervaisen terältä: makeamp' on juoakseni, kuin kaikki kotoiset kaljat. Tuo tänne sotisopani, kanna vainovaatteheni! Lähen Pohjolan tuville, Lapin lasten tanterille kultia kyselemähän, hope'ita haastamahan." Sanoi äiti Lemminkäisen: "Ohoh Ahti poikaseni! Onp' on kultia ko'issa, hope'ita aitassamme.
Sukujen näiden ynnä muiden aikaan niin onnellisna nähnyt oon Firenzen, sill' ettei ollut edes syytä surra. Sukujen näiden aikaan kunniassa, hurskaana näin sen kansan, eikä kukkaa Firenzen vienyt vainolaisen peitsi, ei puuntanut se puolueiden vihaa.» Seitsemästoista laulu Sellaisna kuin luo Klymenen hän, joka viel' itaroittaa isät lapsillensa, kyselemähän saapui synnyntäänsä,
Neiti tuon sanoiksi virkki, itse lausui ja pakisi: "Kun kävin mataramaalla, keikuin keltakankahalla eilen iltamyöhäsellä, aletessa aurinkoisen, lintu lauleli lehossa, kyntörastas raksutteli: lauleli tytärten mielen ja lauloi miniän mielen. "Mie tuota sanelemahan, linnulta kyselemähän: 'Oi sie kyntörastahainen!
Päivän Sana
Muut Etsivät